Fryyginen merkitsi musiikin teoriassa alun perin erästä muinaiskreikkalaista sävellajia ja siihen liittyvää asteikkoa. Myöhemmin sana tuli tarkoittamaan siitä selvästi poikkeavaa keskiaikaista kirkkosävellajia sekä siihen liittyen nykyisin sellaista diatonista asteikkoa, joka esimerkiksi pianon valkoisilla koskettimilla ulottuu E:stä seuraavaan, oktaavia korkeampaan E:hen mutta joka voidaan myös transponoida muulle korkeudelle, jolloin C:stä alkavassa fryygisessä asteikossa D, E, A, H on alennettu Des-, Es-, As- ja B-säveliksi.