Gallushappo

Gallushappo
Tunnisteet
IUPAC-nimi	3,4,5-trihydroksibentsoehappo
CAS-numero	149-91-7
PubChem CID	370
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C7H6O5
Moolimassa	170.1 g/mol g/mol
Ulkomuoto	Valkoisia kiteistä
Sulamispiste	210 °C (483 K)
Tiheys	1,7 g/cm3
Liukoisuus veteen	veteen 1,1 g/100 ml (20 °C)
Infobox OK

Gallushappo on fenoliyhdiste, jonka bentseenirenkaaseen on liittynyt kolme OH-ryhmää ja yksi COOH-ryhmä. Se on luonnon parkkiaineiden, tanniinien rakenneosa. Aine on palavaa normaaliolosuhteissa olomuodoltaan kiinteää, valkoisia, hygroskooppisia (itseensä kosteutta imeviä) kiteitä. Sen kemiallinen kaava on C₇H₆O₅ ja rakennekaava C₆H₂(OH)₃COOH. Gallushaposta käytetään myös nimitystä 3,4,5-trihydroksibentsoehappo.

Gallushapon moolimassa on 170,1 g/mol, sulamispiste 210 °C, härmistymislämpötila 210 °C, tiheys 1,7 g/cm³ ja CAS-numero 149-91-7. Aine liukenee vateen 20 °C:n lämpötilassa 1,1 g/100 ml. Edellä esitetyt tiedot kuuluvat gallushapon anhydridille eli vedettämälle muodolle. Gallushapolla on myös monohydraatti eli C₇H₆O₅· H₂O, jonka moolimassa on 188,14 g/mol, sulamispiste 251 °C ja CAS-numero 5995-86-8. Gallushapon monohydraattia liukenee vateen 20 °C:n lämpötilassa 1,5 g/100 ml.

Gallushappoa esiintyy useissa kasveissa ja sitä on esimerkiksi teessä ja punaviinissä. Luonnossa gallushappoa syntyy karikkeen hajotuksessa ja se on yksi tärkeimmistä humuksen lähtöaineista.^[1]

Gallushappoa kuumentamalla voidaan valmistaa pyrogallushappoa eli pyrogallolia (C₆H₆O₃).

Gallushappo muodostaa Fe(III)-ionien kanssa sinimustia kompleksiyhdisteitä, joita on käytetty musteissa.

Gallushapon suoloja ja estereitä kutsutaan gallaateiksi. Gallaatteja on esimerkiksi elintarvikkeiden hapettumisenestoaineina käytetyt E 310 propyyligallaatti, E 311 oktyyligallaatti ja E 312 dodekyyligallaatti.

1. ↑ Sari Timonen, Jari Valkonen (toim.): Sienten biologia, toinen uudistettu painos sivut 287, Gaudeamus, 2018, ISBN 978-952-495-472-3