Gustaf Strengell

Gustaf Strengell
Henkilötiedot
Syntynyt30. toukokuuta 1878
Kymi
Kuollut22. elokuuta 1937 (59 vuotta)
Helsinki
Arkkitehti
Merkittävät työt Tamminiemi

Gustaf Strengell (30. toukokuuta 1878 Kymi22. elokuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti ja arkkitehtuurikriitikko.

Strengellin vanhemmat olivat lääketieteen ja kirurgian tohtori, piirilääkäri Gustaf Wilhelm Strengell ja Hildegard Maria Lundberg.[1] Hän valmistui ylioppilaaksi Nya svenska läroverketistä 1896, filosofian kandidaatiksi 1899, maisteriksi 1900 ja arkkitehdiksi 1902. Strengell toimi vuonna 1903 Charles Harrison Townsendin arkkitehtitoimiston palveluksessa Lontoossa.[1]

1900-luvun alussa Strengell oli yhteistyössä arkkitehti Sigurd Frosteruksen kanssa. Vuonna 1902 he perustivat yhteisen arkkitehtitoimiston. Molemmat olivat 1900-luvun alussa aktiivisia Euterpe-ryhmän jäseniä.[1] He kannattivat rationalismia ja vastustivat Suomessa vallinnutta kansallisromanttista suuntausta. He aikoivat osallistua yhdessä vuonna 1904 Helsingin rautatieaseman suunnittelukilpailuun, mutta Strengell ei saanut osuuttaan valmiiksi määräpäivään mennessä, ja Frosterus jätti kilpailuehdotuksen yksinään. Kilpailu ratkesi kuitenkin kansallisromanttista tyyliä edustaneen Eliel Saarisen ehdotuksen voittoon.

Strengell toimi Suomen taideteollisen yhdistyksen museon sihteerinä 1901–1918 ja intendenttinä 1911–1918 sekä Suomen Taideyhdistyksen gallerian intendenttinä 1914–1918.[1] Hän toimi lisäksi taideteollisten tuotteiden esittelijänä ja kauppiaana. Vuonna 1908 perustettiin Strengellin aloitteesta Ab Egna hem – Oma koti Oy -niminen yhtiö, joka rakensi Tapanilassa ja myöhemmin Kulosaaressa paikallisilta maanhankintayhtiöiltä Puistokylä Oy:ltä ja Ab Brändö Villastadilta ostamilleen palstoille omakotitaloja, jotka myytiin sitten vähittäismaksulla ostajille.

  1. a b c d Sarje, Kimmo: Gustaf Strengell Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 23.3.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 20.3.2018.

Gustaf Strengell

Dodaje.pl - Ogłoszenia lokalne