Haskell | |
---|---|
Paradigma | funktionaalinen |
Tyypitys | vahva, staattinen, päätelty |
Muistinhallinta | automaattinen |
Julkaistu | 1. huhtikuuta 1990[1] |
Merkittävimmät toteutukset | GHC, Hugs |
Vaikutteet | Miranda, ML |
Vaikuttanut | Timber |
Murteet | Helium |
Käyttöjärjestelmä | alustariippumaton |
Verkkosivu |
www |
Uutisryhmä | comp.lang.haskell |
Haskell on yleiskäyttöinen, puhtaasti funktionaalinen ohjelmointikieli, jolla on laiskan suorituksen semantiikka ja vahva staattinen tyypitys[2] ja jota alettiin kehittää vuonna 1987. Se on nimetty loogikko Haskell Curryn mukaan.[3] Kielen viimeisin standardiversio on Haskell 2010, joka korvasi aiemman standardin Haskell 98:n. Lähes kaikki kielen toteutukset tukevat standardien lisäksi omia laajennoksiaan. Haskellin tunnetuin toteutus on GHC (Glasgow Haskell Compiler).
Haskellin tyyppijärjestelmä on varustettu tyyppipäättelyllä. Tyyppiluokat ilmestyivät ensimmäisenä Haskell-kielessä.
Tällä hetkellä Haskell on saanut suosiota lähinnä akateemisissa piireissä, ja se on ainakin Yhdysvalloissa yksi suosituimpia tutkimuskäytössä olevia kieliä sekä kansainvälisesti yksi tärkeimmistä akateemisista ohjelmoinnin opetukseen käytettävistä kielistä. Tästä huolimatta kieltä käytetään jonkin verran myös kaupallisilla aloilla (mm. Credit Suisse ja Linspire [4]). Avoimen lähdekoodin projekteissa sitä käytetään hyvin vähän, joskin muutama merkittävä poikkeus löytyy, kuten Audrey Tangin Pugs (eräs Raku:n kääntäjä) sekä Darcs (hajautettu versionhallintajärjestelmä).