Hitaus

Hitaus eli inertia on kappaleen taipumus jatkaa tasaisessa liiketilassaan, ellei siihen kohdistu kiihtyvyyttä aiheuttavaa nettovoimaa. Jos kappaleeseen ei vaikuta mitään voimia tai siihen vaikuttavien voimien resultantti (summa) on nolla, kiihtyvyys on nolla. Kappaleen hitaus tarkoittaa kappaleen kykyä vastustaa liikkeen muutosta. Hitauden suure on kappaleen massa. Termi inertia tulee latinan sanasta iners, joka tarkoittaa toimetonta tai hidasta. Vaihtoehtoisia mutta harvemmin käytettyjä nimiä hitaudelle ovat jatkavuus, jatkuvuus ja vitka.^[1][2]

Newtonin toisen lain mukaan kappaleen kiihdyttämiseen tarvittava voima on suoraan verrannollinen kappaleen massaan. Tätä kappaleen ominaisuutta kutsutaan myös sen hitaaksi massaksi^[3][4], joka kuvaa kappaleen hitauden määrää. Hidas ja painava massa on perinteisesti eroteltu käsitteinä toisistaan, mutta yleisen suhteellisuusteorian mukaan ei ole olemassa erikseen hitautta ja painavuutta, vaan kyseessä on sama ilmiö.

Hitaus tarkoittaa sitä, että massallisen kappaleen vuorovaikuttaessa toisen kappaleen kanssa siihen kohdistuva voima vastustaa liiketilan jatkavuutta kiihtyvyydellä a = F/m, missä F on vuorovaikutusvoima ja m kappaleen massa. Esimerkiksi kun bussi kääntyy oikealle, kyydissä seisova henkilö kallistuu bussiin nähden vasemmalle, koska henkilöllä on massansa määrä hitautta ja liikkeen suunnan muuttamiseksi tarvitaan suuruudeltaan henkilön massaan verrannollinen voima esimerkiksi bussin penkkirakenteista. Pyörimisliikkeessä, kuten karusellissa, kaikki pyörimisen mukana liikkuvat osat tarvitsevat kytkennän pyörimisakseliin, keskihakuvoiman. Muuten ne jatkaisivat liikettään saavuttamallaan nopeudella pyörimiskaaren tangentin suuntaan.

1. ↑ hitaus. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
2. ↑ inertia | TEPA-hakutulos erikoisalojen sanastoista ja sanakirjoista termipankki.fi. Viitattu 15.1.2022.
3. ↑ Gravitaatio; OpetusTV
4. ↑ SI-opas 2013, sivu 28; SFS