Hiukkasfysiikan standardimalli on hiukkasfysiikan teoria, joka kuvaa heikon, vahvan ja sähkömagneettisen vuorovaikutuksen sekä alkeishiukkaset, joista aine pohjimmiltaan koostuu.[1] Vuosina 1970–1973 kehitetty standardimalli on kvanttikenttäteoria, ja sopusoinnussa kvanttimekaniikan sekä suppean suhteellisuusteorian kanssa. Standardimalli ei kuitenkaan selitä neutriino-oskillaatiota, neutriinon massaa, myonin teorian vastaista värähtelyä, pimeää ainetta, pimeää energiaa, gravitaatiota, eikä edes aineen olemassaoloa (baryogeneesia); standardimallin mukaan kehittynyt maailmankaikkeus olisikin täysin vailla ainetta[2]. Standardimalli ei siis ole kaiken teoria.[3][4]