ISO 639 on kansainvälinen standardi, joka määrää kielten kaksi- ja kolmikirjaimiset tunnukset. Standardi koostuu useasta osasta, joita on julkaistu viisi. ISO 639 -tunnuksia ei ole tarkoitus käyttää kielten lyhenteinä vaan ainoastaan niiden yksiselitteisinä koodeina.[1] Vuonna 2023 julkaistu ISO 639:2023 yhdistää viisi aiempaa standardia yhdeksi kokonaisuudeksi.[2]
Ensimmäinen ISO 639 -standardi hyväksyttiin vuonna 1967. Standardi jaettiin kahteen osaan vuonna 2002, jolloin alkuperäisten kaksikirjaimisten tunnusten päivitetystä versiosta tuli ISO 639-1.[3] Viimeinen lisäys siihen on tehty 11. helmikuuta 2013.[4]
Toisen osan muodostavat kolmikirjaimiset tunnukset, ja se sisältää myös kaikki ensimmäisen osan kielet. Yksittäisten kielten lisäksi ISO 639-2 määrittää tunnuksia myös kieliryhmille. Kolmas osa ISO 639-3 pyrkii antamaan kolmikirjaimisen tunnuksen kaikille tunnetuille ihmiskielille.[5]
Unicoden CLDR-hankkeessa (Common Locale Data Repository) kielten suomenkieliset nimet ovat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen tarkastamia.[6]
Esimerkiksi suomen kielen ISO 639-1 -koodi on ”fi” ja ISO 639-2 -koodi on ”fin”.[7]