Ikirouta on maa-aines, joka pysyy jäätyneenä yli kaksi vuotta kerrallaan. Suurin osa ikiroudasta sijaitsee korkeilla leveyspiireillä, mutta tarpeeksi korkealla, esimerkiksi Alpeilla ikiroutaa tavataan myös keskileveysasteilla.
Suomessa saattaa olla ikiroutaa Lapin palsasoilla. Siperian ikirouta kätkee sisäänsä muun muassa mammutteja, jotka ovat säilyneet kuin pakastimessa. Maa on monesti ikiroudan alueilla roudassa ainakin kymmenien metrien syvyydessä, mutta kylmimmillä alueilla ikiroutaa voi olla tuhannen metrin syvyyteen asti, jos peruskallio ei ole esteenä. Ikirouta sulaa kesällä yleensä 50–100 cm syvyydeltä.[1]
Käynnissä oleva ikiroudan sulaminen vapauttaa kasvihuonekaasuja[2] ja siten kiihdyttää nykyistä ilmastonmuutosta.