Indonesian kieli

Indonesian kieli
Oma nimi	Bahasa Indonesia
Muu nimi	indonesia
Tiedot
Virallinen kieli	Indonesia Itä-Timor (työkieli)
Puhujia	250 miljoonaa
Kirjaimisto	latinalainen kirjaimisto
Kielenhuolto	Badan Pengembangan dan Pembinaan Bahasa[1]
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta	austronesialaiset kielet
Kieliryhmä	malaijilais-polynesialaiset kielet malaijilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1	id
ISO 639-2	ind
ISO 639-3	ind
Ohje
Infobox OK

Indonesian kieli (Bahasa Indonesia) on Indonesian virallinen kieli. Sitä puhuu äidinkielenään 20–30 miljoonaa ihmistä, vieraana kielenä yli 140 miljoonaa ihmistä pääasiassa Indonesiassa. Indonesia kuuluu länsi-malaiji-polynesialaisiin kieliin, ja on erittäin läheistä sukua malaijille.^[2]

Indonesian kieli erosi malaijin kielestä virallisesti Bahasa Indonesia -konferenssissa Jakartassa 28. lokakuuta 1928, ja siitä tehtiin samalla Indonesian saariston virallinen kieli. Saaristossa puhuttu kieli poikkesi toki tätä ennenkin melko paljon mantereella puhuttavasta malaijista. Indonesia itsenäistyi 17. elokuuta 1945, ja indonesian kieli on tämän jälkeen muuttunut nopeaa tahtia, erityisesti sanastoltaan, joka on laajentunut lainasanoilla. Lainoja on otettu erityisesti jaavan, sanskritin, englannin ja hollannin kielistä, uskonnon ansiosta myös arabialaisperäisiä sanoja on melko paljon.

Itä-Timorin perustuslain mukaan indonesia on, englannin rinnalla, maan virallinen työkieli.^[3]

Indonesian katsotaan olevan elinvoimainen. Jakartan indonesia erotetaan toisinaan omaksi kielekseen standardi-indonesiasta.^[2].

Indonesian kielelle on laadittu virallinen sanakirja, Kamus Besar Bahasa Indonesia (KBBI).

1. ↑ pusatbahasa.kemdiknas.go Badan Pengembangan dan Pembinaan Bahasa. Arkistoitu 30.3.2012. Viitattu 3.3.2012.
2. ↑ ^{a b} Glottolog 4.3 - Indonesian glottolog.org. Viitattu 7.12.2020.
3. ↑ Constitution of the Democratic Republic of Timor-Leste (pdf) (VII / 159) 2002. unesco.org. Viitattu 7.12.2020. (englanniksi)