Islanti | |
---|---|
alue jossa islanti on pääkieli alue jossa islanti on vähemmistökieli |
|
Oma nimi | íslenska, íslenzka, íslensk tunga, íslenzk tunga |
Tiedot | |
Alue | Islanti |
Virallinen kieli | Islanti |
Puhujia | n. 335 000 |
Sija | ei 100 suurimman joukossa |
Kirjaimisto | latinalainen |
Kielenhuolto | Stofnun Árna Magnússonar í íslenskum fræðum[1] |
Kielitieteellinen luokitus | |
Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
Kieliryhmä |
germaaniset kielet skandinaaviset kielet länsiskandinaaviset kielet |
Kielikoodit | |
ISO 639-1 | is |
ISO 639-2 | isl |
ISO 639-3 | isl |
Islannin kieli (omakielinen nimi: íslenska) on skandinaavinen kieli, jota puhutaan etupäässä Islannissa.[2] Kielellä arvioidaan olevan noin 335 000 puhujaa.[3] Islanninkielisiä yhteisöjä elää Tanskassa (noin 8000 puhujaa), Yhdysvalloissa (5000) ja Kanadassa (1400).[4] Islannin katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on fääri.[5]
Kielellä on virallisen kielen asema Islannissa.[6][7] Islanti ei ole Pohjoismaiden neuvoston virallinen työkieli, joita ovat ruotsi, tanska ja norja. Sen asemaa kuitenkin vahvistettiin vuonna 2017 yhdessä suomen kanssa neuvostossa: aloitteita voi tehdä islanniksi ja istunnoissa voidaan tarpeen vaatiessa käyttää islannin kielen tulkkeja.[8]
1900-luvun alussa omasta kielestä tuli islantilaisen identiteetin kulmakivi, jolla vastustettiin varsinkin tanskan kielen vahvaa asemaa. Tästä syystä islannissa on tietoisesti pyritty vähentämään lainasanojen määrää ja korvaamaan ne islantilaisilla sanoilla.[9] Lainasanoja on kuitenkin otettu aikaisemmin mm. latinasta, tanskasta ja kelttiläisistä kielistä.[6]