Back سفرجل ياباني Arabic Yapon xenomelesi AZ ژاپون خنوملهسی AZB Хенамелес японскі BE Японска дюля Bulgarian Chaenomeles japonica CEB Kdoulovec japonský Czech Coeden gwins Japan CY Lille japankvæde Danish Japanische Zierquitte German
| Japaninruusukvitteni | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Rosales |
| Heimo: | Ruusukasvit Rosaceae |
| Alaheimo: | Amygdaloideae |
| Suku: | Ruusukvittenit Chaenomeles |
| Laji: | japonica |
| Kaksiosainen nimi | |
| Katso myös | |
|
|
|
Japaninruusukvitteni (Chaenomeles japonica) [2] on ruusukasveihin kuuluva pensas, joka on kotoisin Japanista. Japaninruusukvitteni kasvaa 50–80 cm:n korkuiseksi. Sen kasvutapa on koheneva, ja se muodostaa juurivesoja. Japaninruusukvitteni kukkii Suomessa touko-kesäkuussa. Sillä on 2,5 cm leveät, tavallisesti punaiset kukat. Japaninruusukvitteni tuottaa kypsinä keltaisia, halkaisijaltaan enintään noin viisisenttisiä hedelmiä. Hedelmissä on miellyttävä tuoksu, ja ne muistuttavat pientä omenaa. Tuoreena ne ovat melko kovia ja happamia. Niitä voidaan käyttää hyytelön ja liköörin valmistukseen.
Kotiseudullaan japaninruusukvitteni kasvaa ravinteikkaissa, tuoreenpuoleisissa sukkessiovaiheen nuorissa lehtimetsissä. Ilmastollisesti se on temperaattinen-meridionaalinen, lievästi mereinen.
Suomessa japaninruusukvitteni menestyy vyöhykkeillä I–II, suojaisilla paikoilla myös vyöhykkeellä III. Se menestyy parhaiten aurinkoisessa kasvupaikassa kuivassa, runsasmultaisessa, kalkki- ja hiekkapitoisessa maaperässä.[3] Sitä voidaan käyttää yksittäis- ja peittopensaana, mutta se ei estä rikkakasvien kasvua.
Japaninruusukvitteniä voi helposti lisätä siemenistä.[3] Siemenet kylvetään ulos syksyllä ja ne itävät toukokuussa. Siemenkylvöllä lisätyillä taimilla on riittävän erilaiset perintötekijät pölytystä varten; japaninruusukvitteni on ristipölytteinen, niin se tarvitsee ainakin kahta eri alkuperää olevia pensaita pölytyksen varmistamiseksi.[3]
On olemassa tarharuusukvitteneiksi kutsuttuja lajikkeita, jotka ovat japanin- ja kiinanruusukvittenin risteymistä kehitettyjä.[3]
- ↑ Oldfield, S.: Chaenomeles japonica IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 21.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Toim. Räty, Ella ja Alanko, Pentti: Viljelykasvien nimistö - Kulturväxternas namn. Helsinki: Puutarhaliitto, 2004. ISBN 951-8942-57-9 (suomeksi) ja (ruotsiksi)
- ↑ a b c d Leena Raivio, Anne Joutsenlahti-Lankinen: Meillä kotona: Ruusukvitteni on Suomen sitruuna Viherpiha 13.12.2013. Viitattu 28.7.2020.