Johann Kuhnau (6. huhtikuuta 1660 Geising, Böömi – 5. kesäkuuta 1722 Leipzig) oli saksalainen säveltäjä, urkuri ja cembalisti.
Johann Kuhnau aloitti musiikkiuransa kuoropoikana Dresdenissä, opiskeli myöhemmin sekä lakitiedettä että musiikkia ja pääsi vuonna 1684 Thomaskirchen kanttoriksi Leipzigiin. Kuhnau tunsi Johann Sebastian Bachin ainakin vuodesta 1716[1], ja vuonna 1723 Bachista tuli hänen seuraajansa Thomaskirchen kanttorina.[2]
Kuhnaun tuotantoon kuuluu muun muassa kantaatteja, barokkisarjoja ja sonaatteja cembalolle. Kaikki Kuhnaun maallinen vokaalimusiikki on kadonnut.[3]