Johannes Angelos Hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä |
|
---|---|
Johannes Angeloksen 9. painoksen kansikuva vuodelta 2005. |
|
Kirjailija | Mika Waltari |
Genre | historiallinen romaani |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 1952 |
Sivumäärä | 453 |
ISBN | 951-0-20745-4 |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Johannes Angelos – Hänen päiväkirjansa Konstantinopolin valloituksesta v. 1453 Kristuksen maailmanajan päättyessä on Mika Waltarin vuonna 1952 julkaisema historiallinen romaani. Päiväkirjamuodossa esitetty tarina kuvaa Konstantinopolin piiritystä ja Bysantin valtakunnan viimeisiä kuukausia keväällä 1453.
Kirjan päähenkilö ja kertoja Johannes Angelos on tarinan alkaessa 40-vuotias, ja hänellä on takanaan seikkailujen täyttämä nuoruus. Hän rakastuu vielä ”vanhoilla päivillään”, ja kirjan yhtenä teemana on tämä romanssi. Laajemmin kirja kertoo islaminuskoisten turkkilaisten ja sulttaani Mehmed II:n hyökkäyksestä kristittyyn Konstantinopoliin. Kahden kristityn ryhmän, kreikkalaisten ja latinalaisten, välit olivat kireät yhteisestä vihollisesta huolimatta. Pienemmätkin kansat näyttelevät omaa osaansa kaupungin poliittisessa elämässä.
Johannes Angelos -teoksen luomis- ja julkaisuprosessi ei ollut tavanomainen. Tekijä hylkäsi ensimmäisen käsikirjoituksen huomattuaan, että yli 400 liuskaa kirjoitettuaan ei ollut päässyt aikomaansa tapahtumaan, Konstantinopolin valtaukseen. Waltari aloitti työn alusta päähenkilön päiväkirjan muodossa ja sijoitti tarinan lomaan tämän aiempaa kehitystä kuvaavan materiaalin muisteluina. Näin Waltari jätti jo vuonna 1951 kirjoittamansa Johanneksen varhaisempia vaiheita kuvaavan ensimmäisen käsikirjoituksen julkaisematta, koska se ei vastannut hänen vaatimuksiaan. Se ilmestyi postuumisti vuonna 1981 nimellä Nuori Johannes.
Johannes Angeloksessa on nähty pienoisromaanien harjaannuttaman tiiviin sanonnan ja iskevän keskityksen mahdollistama yhdistelmä. Se käsittelee kirkkopolitiikkaa, vallanhimon ja idealismin ristiriitaa sekä suurpolitiikkaa tavalla, jossa on nähty verhottuja viittauksia niin toiseen maailmansotaan kuin kylmään sotaankin.[1]