Kaksoissidos (sosiaalipsykologia)

Kaksoissidosilmaus^[1] tarkoittaa viestiä, jossa yksilö tai ryhmä joutuu vastaanotetun viestin tulkinnoissa stressitilanteeseen niin, että kaikki vaihtoehdot osoittautuvat huonoiksi mutta valita pitää.^[2] Lisäksi kaksoissidosilmauksessa on olennaista seuraavat seikat:

• Kun ihminen voi viestiä monilla kanavilla, esimerkiksi sanallisesti ja ei-sanallisesti, niin valinta on tehtävä niiden välillä. Esimerkiksi, kun sanat kertovat myönteisestä suhtautumisesta mutta viestittäjän olemus kertoo kielteisestä suhtautumisesta, niin kysymyksessä on kaksoissidosilmaus.
• Yhteenkin lauseeseen voi sisältyä kaksoissidosilmaus. Esimerkiksi muinaisten kreikkalaisten keksimä käsky ”älä tottele minua!” on kaksoissidosilmaus.
• Ulkopuolisen viestinnän seuraajan on mahdotonta havaita koko viestintätilannetta. Esimerkiksi työntekijä voi sanoa työtoverilleen ”sinä teit tuon hienosti” ja se on kaksoissidosilmaus. Kaksoissidosilmaukseksi kyseinen viesti muuttuu, kun tiedetään viestin lähettäjän pelkäävän, että kyseisen hienon työn tehnyt vie paikan häneltä ja viestin vastaanottaja arvelee tietävänsä kyseisen pelon.^[3]

Kaksoissidosilmiötä ei sitten ole tilanteessa nimeltä ”ei voittomahdollisuutta”. Jos esimerkiksi riitatilanteessa toinen sanoo ”ota tai jätä mutta minä teen nyt näin”, niin se ei ole kaksoissidosilmaus. Myöskään oheisviestintä ja kaksoisviestintä eivät ole kaksoissidosviestintää. Esimerkiksi äiti voi lähettää tyttärelleen sanallisen oheisviestin ”kylläpä olet viehättävä”, sellaisella tavalla, että tytär selvästi tajuaa äidin tarkoittavan ”olet kauhea noita-akka”. Myös seurustelutilanteissa mies saattaa sanoa naiselle kaksoisviestin ”toinpa Intiasta komean maljakon, mennäänkö katsomaan sitä tuonne makuuhuoneeseen”, johon nainen voi vastata vaikka ”olen aina kiinnostunut itämaisista maljakoista”.^[4]

Kaksoissidosilmiö on myös eri asia kuin tangenttivastaus (eng. tangentialization). Esimerkiksi, kun lapsi tulee innostuneena näyttämään pihalta löytämäänsä sammakkoa, niin vanhemmat saattavat antaa siihen tangenttivastauksen: "Nyt menet heti pesemään kätesi ja katso kuinka olet liannut housusi". Siis lapsen yritys viestittää hienosta luontolöydöstä jää syrjään ja viestin lähettäjälle tulee rangaistuselämys. ^[5]

Kaksoissidosilmaukset voidaan jakaa positiivisiin ja negatiivisiin. Positiivinen kaksoissidosilmaus toteutuu silloin, jos vaikeasti ymmärrettävässä viestissä aukenee lopulta joku vitsi. Negatiivinen kaksoissidosilmaus on sellainen, joka lisää tuskaa.^[6]

1. ↑ CD-facta, 2005.
2. ↑ Bateson, G., Jackson, D., Haley, J., & Weakland, J.: Toward a theory of Schizophrenia. Behavioral Science 1, 1956. (englanniksi)
3. ↑ Harris, T.: Minulla menee hyvin, entä sinulla. Helsinki: Otava, 1975.
4. ↑ Berne, E.: Kanssakäymisen kuviot. Jyväskylä: Gummerus, 1967.
5. ↑ Roer, D. & Henkel, D. (1986) Psychish gestörte Subjektivität. Ein Ansatz auf der Basis der Tätigkeitspstychologie A. N. Leontsews. Jahrbuch des IMSF 10/1. (saksaksi)
6. ↑ Ruesch, J. & Bateson, G.: Communication, the social matrix of psychiatry. New York: W. W. Norton, 1951. (englanniksi)