Kalkoliittinen kausi

 

Kalkoliittisen kauden aikainen kuparikaivos.

Kalkoliittinen kausi eli kuparikausi[1] oli esihistoriallinen ajanjakso noin 5 000–3 300 eaa., jolloin osattiin sulattaa kuparia. Kalkoliittinen kausi on lyhyt jakso kivi- ja pronssikauden välissä[2]. Kupari oli tällöin yhä harvinaista, ja yleensä työkalut tehtiin kivestä. Ennen kuparikautta luonnonkuparia osattiin takoa ehkä 8 500 eaa. Taotun kuparin kautta pidetään joskus kuparikautena, joskus kivikautena.

Kuparin lisäksi saatettiin kalkoliittisellä kaudella tuntea muitakin metalleja, esimerkiksi lyijy. Kuparin lisäksi tunnettiin saviastiat ja maanviljely. Lähi-idässä kehitys kohti sivilisaatiota tapahtui kalkoliittisellä kaudella. Kuparin tärkeimpiä kehitysalueita olivat Lähi-idässä vuoristoiset Turkki, Iran ja Turkestan. Etelä- ja Väli-Amerikan intiaanit elivät eurooppalaisten saapuessa kuparikautta. Euroopassa ei monilla alueilla varsinaista kuparikautta ollut lainkaan. Indoeurooppalaiset lienevät levittäytyneet laajalle alueelle Euroopassa jo kuparikaudella[3]. Vasarakirveskulttuurin kirveet olivat kuparikirveiden jäljitelmiä. Muottiin kuparia alettiin valaa vasta 3 200–3 000 eaa., suurten sivilisaatioiden synnyn aikoihin.

  1. Kuparikausi. Finto asiasanasto. Viitattu 10.4.2022.
  2. Arkeologian kolmiperiodijako. Tieteen termipankki. Viitattu 10.4.2022.
  3. Cartes de l'Europe au chalcolithique. Viitattu 10.4.2022.

Kalkoliittinen kausi

Dodaje.pl - Ogłoszenia lokalne