Kanadan historia

Kanadan historia alkoi vuosituhansia sitten, kun ensimmäiset ihmiset saapuivat nykyisen Kanadan alueelle Beringinsalmen kautta noin 16 000 vuotta sitten. Paleointiaanit levittäytyivät seuraavien vuosituhansien aikana Kanadaan, kun mannerjäätikkö vetäytyi pohjoiseen. Paleoeskimoiden Dorsetin kulttuuri kehittyi noin 2 500 vuotta sitten, mutta sen syrjäytti noin vuonna 1000 inuittien Thulen kulttuuri. Intiaanit olivat asuttaneet Kanadan, kun ensimmäiset eurooppalaiset saapuivat alueelle. Viikingit asuttivat itärannikkoa hetkellisesti vuoden 1000 paikkeille, ja Kanadan varsinaisesti löysi 1497 Englannin alaisuudessa purjehtinut John Cabot.

Jacques Cartier saapui 1534 Saint Lawrencen lahdelle ja julisti maat Ranskalle, joka alkoi pian asuttaa Kanadaa. Englanti alkoi kiinnittää enemmän huomiota alueeseen, kun se sai vihjeitä hyvistä turkismaista. Turkiskauppaa siihen asti hallinnut Ranska joutui jatkossa kilpailemaan englantilaisten perustaman Hudson’s Bay Companyn kanssa. Ranska alkoi hiljalleen menettää asemiaan Kanadassa ja seitsenvuotisen sodan päättäneessä Pariisin rauhassa 1763 se menetti Kanadan Britannialle.

Britit jakoivat vuonna 1791 Kanadan kahteen siirtokuntaan, Ylä- ja Ala-Kanadaan, ja vuoden 1812 sodan jälkeen sovittiin Kanadan ja Yhdysvaltain rajasta. Valta oli Kanadassa pienellä brittieliitillä, mikä aiheutti vuonna 1837 kapinan kummassakin siirtokunnassa, ja kolme vuotta myöhemmin muodostettiin Kanadan provinssi, jolla oli oma parlamentti. Kanadan dominio muodostui 1867, ja liittovaltio sai ensimmäisen perustuslakinsa. Kanada suuntautui länteen, ja pian se osti Rupertinmaan, jonka liittämistä viivästytti Louis Rielin johtama Redjoen kapina. Ensimmäisessä maailmansodassa kanadalaiset taistelivat emämaa Britannian rinnalla, mutta sodan jälkeen William Lyon Mackenzie King alkoi vaatia itsenäisyyttä. Westminsterin säädöksen nojalla Kanada itsenäistyi Britanniasta vuonna 1931.

Kanada osallistui toiseen maailmansotaan itsenäisenä valtiona, ja sodan jälkeen se osallistui aktiivisesti kansainvälisten järjestöjen muodostamiseen. Kanada oli muun muassa YK:n ja Naton perustajajäsen. Kanada ajoi Nobelin rauhanpalkinnon saaneen Lester B. Pearsonin johdolla YK:n rauhanturvajoukkoja, joihin se on sittemmin osallistunut aktiivisesti. Ranskankielisen Quebecin ja muun Kanadan välinen suhde alkoi kärjistyä 1960-luvulla, ja Quebec on pyrkinyt eroamaan Kanadasta kansanäänestyksellä vuosina 1980 ja 1995. Lopullisesti Kanada irtautui Britanniasta vasta 1982, kun Britannialta vietiin viimeiset valtaoikeudet. Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko sopivat vuonna 1992 NAFTA-vapaakauppa-alueen perustamisesta, ja vuonna 2006 Stephen Harperin hallinto antoi Quebecille kansakunnan aseman.