Kannabinoidireseptori 1 | |
Ihmisen CB1-reseptori (PDB: 5TGZ). | |
Tunnisteet | |
Tietokannat | |
Entrez | 1268 |
OMIM | 114610 |
UniProt | P21554 |
Kannabinoidireseptori 2 | |
Tunnisteet | |
Tietokannat | |
Entrez | 1269 |
OMIM | 605051 |
UniProt | P34972 |
Kannabinoidireseptorit ovat G-proteiinikytkentäisiä reseptoreita, joita on vain selkärankaisilla. Ihmisillä ja muilla nisäkkäillä näitä reseptoreita ovat kannabinoidireseptori 1 eli CB1 ja kannabinoidireseptori 2 eli CB2. Nisäkkäillä näihin reseptoreihin sitoutuvat sisäsyntyiset välittäjäaineet eli endokannabinoidit ovat anandamidi ja 2-arakidonyyliglyseroli eli 2-AG.[1] CB1- ja CB2-reseptorien lisäksi kannabinoidireseptoreita saattaa olla enemmän, mutta mitään niistä ei ole virallisesti luokiteltu kannabinoidireseptoreiksi ainakaan vuoden 2021 helmikuuhun mennessä.[2]
CB1- ja CB2-reseptoreihin sitoutuvat myös monet ulkosyntyiset aineet, joista osaa käytetään päihteinä tai lääkkeinä. Esimerkki lääkkeenä ja päihteenä käytetystä aineesta on kannabiksessa oleva tetrahydrokannabinoli eli THC.[3] THC päihdyttää ja saa aikaan osan lääkinnällisistä vaikutuksistaan sitoutumalla CB1-reseptoreihin niitä aktivoivana agonistina. Osaa muista tunnetuista agonisteita käytetään muuntohuumeina, joita sanotaan synteettisiksi kannabinoideiksi.[4] Myös CB1- ja CB2-antagonisteja ja käänteisagonisteja on olemassa.[5]
Ihmisillä CB1-reseptoreita on monissa kehon osissa. Hermostossa endokannabinoidit vähentävät CB1-reseptoreita sisältävissä synapseissa muiden välittäjäaineiden eritystä vaikuttaen siten muun muassa muistiin, ruokahaluun ja kipuaistiin. Muualla kehossa reseptorit vaikuttavat esimerkiksi ruuansulatukseen ja verenkiertoon. CB2-reseptoreita on vähemmän hermostossa, jossa niillä on silti tärkeitä rooleja.[6] CB2-reseptoreita on eniten immuunijärjestelmän soluissa, joissa ne vaikuttavat esimerkiksi tulehdusreaktioihin, herkkyyteen saada jokin tartuntatauti ja joidenkin autoimmuunisairauksien kehityskulkuun.[7]
CB1- ja CB2-reseptoreilla on useita reseptorialatyyppejä, jotka muodostuvat silmukoitumisen kautta.[8]
<ref>
-elementti; viitettä l
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä i
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä f
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä j
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä e
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä g
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä a
ei löytynyt