Kansallissosialistinen rotuoppi

Kansallissosialistinen rotuoppi oli natsi-Saksassa vuosina 1933–1945 käytössä ollut näennäistieteellinen oppi,^[1] joka pohjautui ihmisten rodulliseen luokitteluun ja eugeniikkaan.^[2] Kansallissosialististen oppien pohjalla vaikuttivat 1800-luvun rotubiologiset ja kielitieteelliset teoriat ja sosiaalidarvinismi.^[3]

Kansallissosialistipuolueen mukaan saksalaiset kuuluivat ylivertaiseen ”arjalaiseen rotuun”, joka oli kaikkien muiden yläpuolella oleva herrarotu. Alempiarvoisiin rotuihin kuuluivat juutalaiset, mustat, romanit ja slaavit (varsinkin puolalaiset ja venäläiset, sillä natsit havittelivat heidän asuinalueitaan saksalaisille). ”Arjalaisina” ihanteina pidettiin vaaleita hiuksia, sinisiä silmiä, pituutta ja hyväkuntoista hoikkuutta. Ihanteita otettiin antiikin Kreikan kiviveistoksista ja patsaista. Arjalaisuuden määrittelyyn vaikutti myös poliittinen tarkoituksenmukaisuus, esimerkiksi japanilaiset saivat aseveljeyden myötä ”kunnia-arjalaisten” aseman. Kroaatit, vaikka ovatkin slaaveja, Hitler näki positiivisessa valossa. Kroaattien fasistisen Ustaša-puolueen mukaan kroaatit eivät edes olleet slaaveja vaan goottien jälkeläisiä, jotka puhuvat slaavilaista kieltä puhtaan sattuman kautta. ^[4]

Natsien rotuoppiin liittyi äärimmäinen antisemitismi. Natsien mukaan juutalaiset ja romanit olivat kaikkein alimmassa asemassa, ja heidät luokiteltiin ”elinkelvottomaksi elämäksi” (saks. Lebensunwertes Leben). Samaa termiä käytettiin myös kehitysvammaisista natsipuolueen Aktion T4 -ohjelmassa.^lähde?

1. ↑ Pseudotiede, Burleigh 2004, s. 371.
2. ↑ Burleigh 2004, s. 358–361.
3. ↑ Weikart, R.: The role of Darwinism in Nazi racial thought. German Studies Review, December 2013, 36. vsk, nro 3, s. 537-556. The Johns Hopkins University Press. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 07.01.2020. (englanti)
4. ↑ Elizabeth Wiskemann: Hitler's Table Talk 1941–1944. International Affairs, 1953-10, 29. vsk, nro 4, s. 493–494. doi:10.2307/2606045 ISSN 1468-2346 Artikkelin verkkoversio.