Kappalemitat ovat eri yhteyksissä käytettyjä lukumäärän yksiköitä, jotka tarkoittavat määrälukua kappaleita (lyhenne kpl[1]) jotakin tavaraa. Niitä on varsinkin entisinä aikoina ollut käytössä suuri joukko, ja ne ovat vaihdelleet eri aikoina. Monia niistä käytetään tai on käytetty vain joistakin tietyistä tavaralajeista.[2]
Yleiskäyttöisiä, nykyäänkin käytössä olevia kappalemittoja ovat:
Muun muassa seuraavia kappalemittoja on yleensä käytetty vain joistakin tietyistä tavaroista:
- tikkuri = 10 kpl (nahkoja tai vuotia, joskus myös veitsiä)[4]
- kartonki = 10 kpl tupakka-askeja tai muita pahviaskeja pakattuna isompaan pakkaukseen[5]
- torni = 10 kpl nuuskapurkkeja[6]
- tiu = 20 kpl (munia, joskus myös kaloja)[7]
- toltti = 12 kpl (lautoja)[7]
- kerppu, kerppo, kerpo = 31 kpl (nahkiaisia, kolmekymmentä nahkiaista, jotka sidotaan yhdellä nahkiaisella kerpuksi = 31)[8][9][10]
- kiihtelys = 40 kpl (oravannahkoja)[11]
- puntti = 10 kpl (tulitikkurasioita)
- puntti = 20 kpl (kukkia, usein ruusuja)
Paperiarkeista käytetään seuraavia kappalemittoja:[12]
- kirja = 25 arkkia
- riisi = 500 arkkia (= 20 kirjaa), lyhenne r tai rsi[1]
- pakka = 5 000 arkkia (= 10 riisiä)
- ↑ a b Lyhenneluettelo 7.1.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu Viitattu 9.4.2013.
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 37
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 98
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 124
- ↑ perussanakirja: kartonki
- ↑ Tulli tiukensi nuuskan tuontirajoituksia 16.10.2015. Kaleva.fi. Viitattu 24.2.2017.
- ↑ a b Miten ennen mitattiin, s. 125
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 94
- ↑ Nykysuomen sanakirja, osa II, s. 313 art. kerppu, rinn. kerpo, kerppo. WSOY 1962
- ↑ Nahkiaispyynnin historiaa Satakunnassa Nakkilan Nahkiaispaistamo. Arkistoitu (Arkistoversiossa muoto ”kerpu”). Viitattu 24.2.2017.
- ↑ Miten ennen mitattiin, s. 95
- ↑ Paperit & paperinvalmistajat graafinen.com. Arkistoitu 4.3.2013. Viitattu 7.7.2011.