Katolinen kirkko | |
---|---|
Paaviuden tunnus: kolmikerroksinen tiara ja taivasten valtakunnan avaimet. |
|
Hallinto | episkopaalisuus |
Johtaja | Paavi Franciscus |
Perustaja |
Jeesus (katolisessa perinteessä) |
Perustettu |
1. vuosisata, Jerusalem, Rooman valtakunta |
Kirkkoon yhdistyneet |
Uniaattikirkot Idän katoliset kirkot |
Kirkosta irtautuneet |
luterilaiset anglikaanit reformoidut anabaptistit vanhakatoliset |
Hiippakuntia |
Arkkihiippakuntia: 640 Hiippakunnat: 2851 |
Seurakuntia | 221 700 |
Jäseniä | 1,285 miljardia (2017)[1] |
Aiheesta muualla | |
La Santa Sede (italiaksi) |
Osa artikkelisarjaa |
Katolinen kirkko |
---|
Yleiskatsaus |
Osa artikkelisarjaa |
Kristinusko |
---|
Katolinen kirkko eli roomalaiskatolinen kirkko on kristikunnan suurin kirkko, jonka jäsenmäärä on noin 1,25 miljardia.[2] Puolet katolisen kirkon jäsenistä asuu Amerikassa, erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2002 katolilaisista 26 prosenttia asui Euroopassa (etenkin Keski-, Länsi- ja Etelä-Euroopassa), 13 prosenttia Afrikassa ja 10 prosenttia Aasiassa.[3] Monissa Afrikan maissa sekä muun muassa Filippiineillä väestön enemmistö on katolilaisia. Suomessa katolilaisia oli 16 734 vuonna 2023.[4] Paavi on maailman katolisen kirkon ylin hengellinen johtaja.
Katolinen kirkko katsoo olevansa se kirkko, jonka Jeesus itse perusti, ja joka ei ole koskaan menettänyt ykseyttään, vaikka muita kirkkokuntia on syntynyt eroamalla sen yhteydestä. Kirkon opetuksen mukaan kirkon piispat ovat apostolien seuraajia ja paavi eli Rooman piispa on apostoli Pietarin seuraaja. Paavi ja hänen hallintonsa, Pyhä istuin sijaitsevat Roomassa Vatikaanissa.
Katolinen kirkko tunnustaa ortodoksiset ja orientaaliortodoksiset kirkot todellisiksi kirkoiksi, koska niillä on katolisen kirkon mukaan apostolinen suksessio ja sakramentit. Katolinen kirkko ei sen sijaan tunnusta kirkoiksi siitä 1500-luvun reformaation aikana irroneita yhteisöjä vaan kutsuu niitä ”kristillisiksi yhteisöiksi”. Esimerkiksi luterilaisilta kirkoilta puuttuu katolisen kirkon mukaan apostolinen seuraanto, pappeus ja tästä syystä myös oikea ja pätevä ehtoollinen.[5]
<ref>
-elementti; viitettä katolinen.fi
ei löytynyt