Keltot | |
---|---|
Vanakeltto (Crepis praemorsa) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Lahko: | Asterales |
Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
Alaheimo: | Cichorioideae |
Suku: |
Keltot Crepis L. |
Katso myös | |
Keltot eli suomukeltot (Crepis) on asterikasveihin kuuluva suku, jossa on noin 200 lajia. Keltot ovat yksi- tai monivuotisia ruohokasveja, joilla on mykerökukinnot. Mykeröiden kukat voivat olla kirkkaankeltaisia, oransseja, vaaleanpunaisia tai magentanpunaisia. Muutamia kelttolajeja viljellään koristekasveina, toisaalta jotkin keltot ovat sitkeitä rikkakasveja.[1]
Keltot muistuttavat ulkonäöltään jonkin verran ukonkeltanoita (Hieracium) sekä voikeltanoita (Pilosella).
Suomessa kasvaa ainakin viisi kelttojen lajia luonnonvaraisena: suokeltto, piennarkeltto, vanakeltto, ketokeltto ja hoikkakeltto. Niistä suokeltto ja ketokeltto ovat yleisiä.[2] Vanakeltto ja ketokelton alalaji pahtaketokeltto ovat Suomessa erittäin uhanalaisia.