Pari esimerkkiä:
"Taajuusmuuttaja on tehoelektroniikkalaite, jota käytetään ohjaamaan teollisuuden selvästi yleisintä sähkömoottorityyppiä oikosulkumoottoria (induktiomoottori)."
- Käytetään muuhunkin.
- Tämä on laitteen peruskäyttötarkoitus. Termin perusmäärittelyissä on syytä yrittää selittää kaikkea mahdollista, mutta voit hyvinkin lisätä muita käyttötarkoituksia myöhempään osaan tekstiä. --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 22.50 (UTC)
"Taajuusmuuttajalla sähkömoottori saadaan pyörimään prosessin tarpeen mukaisella nopeudella, jolloin moottorilla suoritettava prosessi tehostuu usein huomattavasti."
- Komparatiivia käytetty ilman vertailua
- Vertailun kohteena on käyttö ilman taajuusmuuttajaa. Vertailukohde on pääteltävä ilmaisusta "taajuusmuuttajalla saadaan", mutta täsmennänpä vähän. --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 22.50 (UTC)
"Tällöin prosessin säädössä on käytettävä muita apukeinoja, kuten vaihteistoja."
- Ei liity taajuusmuuttajaan
- Ei liitykään, mutta tässä on ideana verrata, millaista säätö olisi, jos ei olisi taajuusmuuttajia. Selvensin vertailuasetelmaa. --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 22.57 (UTC)
"Yhtenä suurimpana etuna taajuusmuuttajan käytössä on energian säästö, kun moottoria käytetään aina prosessin tarpeen mukaisella nopeudella."
- Huono lause. Entä jos ei käytetä tarpeen mukaisella nopeudella? Mitä yritetään sanoa?
"Taajuusmuuttajien käyttö kasvaakin voimakkaasti juuri tästä syystä. Lisäetuja taajuusmuuttajalla on sähköverkon ja moottorin kokemien rasitusten pieneneminen."
- Säädettävyyden parantuminen on myös merkittävä tekijä.
- Säädettävyys käsiteltiin jo edellä - ei toisteta sitä. --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 22.57 (UTC)
"Taajuusmuuttajia voidaan käyttää lähes kaikissa teollisuuden sovelluksissa, joissa käytössä on oikosulkumoottoreita."
- käytössä on -> on käytössä.
- OK - Korjattu sanajärjestys sujuvammaksi. --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 23.06 (UTC)
"Lisäksi tehoelektroniikassa komponenttien käyttötarkoitus on erilainen."
- Irrallinen toteamus, jota ei selitetä lainkaan.
Koko "teoriaa" osuuden kappalleet ovat tyypillisesti vain yhden lauseen mittaisia. Näin lyhyitä kappaleita ei pidä kirjoittaa.
"...puhtaaksi tasajännitteeksi."
- Puhdas on huono sana tässä yhteydessä.
- Ymmärrettävää mutta keksi parempi sana. Otin "mahdollisimman puhtaaksi" pois, koska se ei paljoa kerro. --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 23.06 (UTC)
"Tasajännitteestä tehdään edelleen moottorin tarpeeseen sopivaa vaihtojännitettä."
- Moottoreilla ei ole tarpeita.
- OK - muutettu "moottoria varten" --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 23.06 (UTC)
"Syntynyt vaihtojännite on muodoltaan kanttiaaltoa (verkkojännite on siniaaltoa), mutta"
- Luonnehdinta on huonohko. Jännite muodostuu eri levyisistä pulsseista.
- Muutettu "pulssileveydeltään vaihtelevaa kanttiaaltoa" --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 23.08 (UTC)
"Vaihtosuuntauksessa käytettävien IGBT-komponenttien ohjaamiseen tarvitaan runsaasti elektroniikkaa sekä hienostuneet säätöohjelmistot."
- Hienostunut on huono sana tässä yhteydessä.
- Muutettu "monia ominaisuuksia sisältävät säätöohjelmistot" --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 23.10 (UTC)
Allekirjoittamattoman kommentin jätti 88.113.131.184 (keskustelu · muokkaukset)
Yleensäkin täällä selviä puutteita olisi hyvä korjata suoraan tekstiin eikä kehottaa toisia korjaamaan niitä. --Aulis Eskola 23. huhtikuuta 2007 kello 22.57 (UTC)
"Syntynyt vaihtojännite on muodoltaan pulssileveydeltään vaihtelevaa kanttiaaltoa (verkkojännite on siniaaltoa), mutta keskimääräinen jännite noudattaa sinikäyrää."
Keskimääräinen jännite on nolla. Tästä syystä on parempi puhua jännitteen perusaallosta. Jossain aiemmassa versiossa tämä oli vielä oikein. Artikkeli on saanut lisää pituutta aiempaan verrattuna, mutta en ole lainkaan varma siitä, onko se parantunut.
Allekirjoittamattoman kommentin jätti 88.113.131.184 (keskustelu · muokkaukset)
- Lyhytaikainen keskiarvo on sin, pitkäaikainen keskiarvo nolla. Josko pistettäisiin "suodatettu jännite" ettei sekoitu pitkäaikaisenn keskiarvoon, joka tosiaan olisi nolla. Asiaa ymmärtämätönhän voisi tajuta sen sitenkin. --Aulis Eskola 24. huhtikuuta 2007 kello 19.12 (UTC)
Noin voi hyvin ajatella, mutta kirjoitettuna se on epätäsmällistä. Lyhyeltä ajalta laskettu keskiarvo ei ole sinimuotoista, koska harmoniset eivät suodatu pois. Allekirjoittamattoman kommentin jätti 88.113.131.184 (keskustelu · muokkaukset)
- Sanamuotoa muutettu, ei tosiaan ole tarkasti sinimuotoista. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Taajuusmuuttaja on tehoelektroniikkalaite, jota käytetään ohjaamaan teollisuuden selvästi yleisintä sähkömoottorityyppiä oikosulkumoottoria (induktiomoottori)"
OK. Yleisin käyttösovellus, mutta toki taajuusmuuttajalla voidaan ohjata muitakin moottori-/generaattorityyppejä.
- Muutettu käytetään "usein". Voisit kertoa muista sovellutuksista. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Lisäetuja taajuusmuuttajalla on sähköverkon ja moottorin kokemien rasitusten pieneneminen."
Mitähän tässä tarkoitetaan rasituksella? Nimittäin ainakin diodisillan tapauksessa verkon yliaaltopitoisuus kasvaa ja niin käy myös moottorin puolella.
- Ajatellaan ehkä käynnistystilanteita (lisäsin tämän). Muutin myös "koneen makaniikan rasitukset". Yliaallot ovat tosiaan haittoja. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Taajuusmuuttajia voidaan käyttää lähes kaikissa teollisuuden sovelluksissa, joissa on käytössä oikosulkumoottoreita."
Voihan niitä käyttää, mutta onko se järkevää? Tässäkin asiassa menee jokin raja, milloin kannattaa investoida taajuusmuuttajaan.
- Muutin "monissa" - vaikutti vähän liioittelulta ja mainosmiesten tekstiltä. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Taajuusmuuttajien tehoalue ulottuu pienjännitteellä (400-690 V) muutamista sadoista wateista aina useisiin megawatteihin."
Megawattiluokan käytöissä on kyse kaiketi jo rinnakkaiskäytöistä. Johtunee kaiketi muuttajien virtakestoisuudesta.
- Suurimpien tehojen käyttöjen erikoisominaisuuksista voisi täydellennä jotakin sen alan tuntija. Joka tapauksessa sellaisia taajuusmuuttajakäyttöjä on eli lause on sinänsä totta. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Näiden kautta voidaan säätää moottorin pyörimisnopeutta ja sen tuottamaa vääntömomenttia."
Ei kautta vaan amplitudin ja taajuuden muokkausominaisuuksien avulla.
- Muutettu "avulla" - parempaa kieltä. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Lisäksi tehoelektroniikassa komponenttien käyttötarkoitus on erilainen."
Taas ihmettelen mitä tällä tarkoitetaan.
- Poistettu, koska ei kerro oikeastaan mitään. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Myös tyristoreita tai eristehilabipolaaritransistoreja (insulated gate bipolar transistor, IGBT) voidaan käyttää."
Käyttämällä tyristoreita tai IGB-transistoreita halutaan joitain lisäominaisuuksia; ei niitä vain käytetä.
- Kerropa mitä etuja niistä on - olisi ihan hyvä lisäys. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Tasasuuntausasteen jälkeen suuntaajassa on välipiiri, jossa on kondensaattori. Tämän tehtävänä on tasata jännite tasajännitteeksi. Tästä juontuu myös nimitys jännitevälipiirillinen taajuusmuuttaja."
Jos viimeisellä lauseella viitataan välipiirin kondensaattoriin niin silloin ollaan oikeassa. Mutta jos viitataan tasajännitteeseen, jonka vaikutelman ainakin itse ensilukemalla sain, on juttu ns. bullshittiä
- Nyt puhutaan jännitevälipiirillisestä tyypistä. Eikös siinä juuri ole suurinpiirtein tasajännite välipiirissä ja muissa ei ole tasajännitettä muodostavaa piiriä?! Sekö on pielessä mielestäsi, että kysymyksessä ei ole ihan puhdas tasajännite? --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Vaiheiden kytkentöjä muutetaan nopeassa tahdissa käyttäen nk. pulssinleveysmodulaatiota"
Taas kerran totta, mutta on toki muitakin modulointimenetelmiä, joita käytetään.
- Lisätty "esimerkiksi" --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
"Vaihtosuuntauksessa käytettävien IGBT-komponenttien ohjaamiseen tarvitaan runsaasti elektroniikkaa sekä monia ominaisuuksia sisältävät säätöohjelmistot"
Elektroniikkaa toki mutta säätöä EI tarvita, jos ollaan tarkkoja. Säädön tarve tulee halusta ohjata taajuusmuuttajan "perään" kytkettävää laitetta nopeasti ja tarkasti.
- Riippu vähän, mitä mielletään sanalla "säätö" - onko se yleensä "ohjailua" vai säätöteknisempää säätöä. Pistinpä nyt vain yleisen toteamuksen, että taajuusmuuttajissa on säätöohjelmistot. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)
Allekirjoittamattoman kommentin jätti Pape78 (keskustelu · muokkaukset)
Edelleen: Selvissä tapauksissa parannuksia artikkeleja sopii editoida ihan itsekin ilman ylläpidon apua. Arikkelin monipuolistaminen ja erilaisista toteutustekniikoista kirjoittaminen olisi kovin suotavaa. --Aulis Eskola 24. elokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)