Back Nuwewêreldse aasvoël AF نسور العالم الجديد Arabic نسور العالم الجديد ARZ Cathartidae AST Pukey (Cathartidae) AVK Амерыканскія грыфы BE Амэрыканскія грыфы BE-X-OLD Американски лешояди Bulgarian Cathartidae BR Voltors del Nou Món Catalan
| Kondorit | |
|---|---|
 Mustakondori (Coragyps atratus) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Linnut Aves |
| Lahko: | Päiväpetolinnut Accipitriformes |
| Heimo: |
Kondorit Cathartidae Lafresnaye, 1839[1] |
 |
|
| Suvut[1] | |
|
|
| Katso myös | |
Kondorit (Cathartidae) on vanha päiväpetolintuheimo, jonka seitsemän lajia ovat vanhan maailman korppikotkia muistuttavia raadonsyöjiä. Kondoreille on ominaista paljas pää ja kaula, pitkä ja vankka koukkunokka ja liitolentäjän laajat siivet. Kondoreja elää yksinomaan Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereilla, ja niitä kutsutaan usein uuden maailman korppikotkiksi. Sukuja on viisi ja niissä yhteensä seitsemän lajia. Lajien joukossa on myös eräs nykyajan suurimmista lentävistä linnuista, andienkondori (Vultur gryphus). Andienkondori on valkeaa kaularöyhelöä lukuun ottamatta musta. Sen pituus on noin 115 cm, paino 10 kg ja siipien kärkiväli 3 m. Kaliforniankondori (Gymnogyps californianus) on hävinnyt luonnosta, mutta 1980-luvulla alkaneiden tarhausten avulla se yritetään istuttaa uudelleen. Heimoon kuuluvat myös laji nimeltä mustakondori eli gallinatso (Coragyps atratus), kuningaskondori (Sarcoramphus papa) sekä Cathartes -suvun kolme lajia. Kondorit syövät lähes yksinomaan raatoja. Kondorien ja korppikotkien yhtäläisyydet johtuvat konvergenssista eli mukautumisesta samantapaisiin elintapoihin. Erikoispiirteenä kondoreilla on sierainten väliseinän puuttuminen. Kondorien hajuaisti on hyvin tehokas ja niiden rasvarauhanen on paljas.
Luulöytöjen perusteella heimo on lähes 50 miljoonan vuoden ikäinen. Jotkin heimon sukupuuttoon kuolleista jäsenistä olivat jättiläisiä, joiden siipiväli oli viitisen metriä, kuten jääkautisista kerrostumista löytynyt Teratornis incredibilis, sekä Etelä-Amerikassa 7–5 miljoonaa vuotta sitten elänyt Argentavis magnificens. Nykyistenkin joukossa on lajeja jotka kuuluvat maailman isoimpiin lentäviin lintuihin.