Kongressi-Puola

Puolan kuningaskunta; Królestwo Polskie; (puolaksi); Ца́рство По́льское; Tsarstvo Polskoje; (venäjäksi)
1815–1915
lippu	vaakuna
	; Kongressi-Puola (tummanvihreällä) ja Venäjän keisarikunta (vaaleanvihreällä) vuonna 1815.
Valtiomuoto	perustuslaillinen monarkia
osa	reaaliunionia Venäjän keisarikunnan kanssa
Kuningas	Aleksanteri I (1815–1825); Nikolai I (1825–1855); Aleksanteri II (1855–1881); Aleksanteri III (1881–1894); Nikolai II (1894–1915)
Pääkaupunki	Varsova
Pinta-ala
– yhteensä	128 500 km²
Väkiluku	3 300 000
– väestötiheys	25,7 / km²
Uskonnot	roomalaiskatolisuus, idän katolinen kirkko, luterilaisuus, reformoitu kirkko, ortodoksinen kirkko
Historia
– perustettiin	9. kesäkuuta 1815
– hajosi	1915
Viralliset kielet	puola, venäjä (1860-luvulta alkaen)
Kielet	jiddiš ja saksa
Valuutta	Puolan zloty (1815–1841); Puolan rupla (1841–1915)
Tunnuslause	Z nami Bóg! (”Jumala kanssamme!”)
Kansallislaulu	”Pieśń narodowa za pomyślność króla”
Edeltäjä	Varsovan herttuakunta
Seuraaja	Veikselin aluepiiri
	Infobox OK

Puolan kuningaskunta (puol. Królestwo Polskie, ven. ца́рство По́льское, Tsarstvo Polskoje), epävirallisesti Kongressi-Puola (puol. Królestwo Kongresowe, ven. Конгрессовая Польша, Kongressovaya Pol’sha), oli Wienin kongressissa vuonna 1815 Napoleonin sotien päätteeksi perustettu Venäjän keisarin alainen epäitsenäinen valtiomuodostelma vuosina 1814–1915. Tämä kuningaskunta on Puolan kaikkiaan viidestä historiallisesta kuningaskunnasta järjestyksessä toinen. Näistä kuningaskunnista tämä on toinen epäitsenäinen.

Puolan kuningaskunnalla oli vuoden 1831 kapinaan saakka Suomen suuriruhtinaskuntaa vahvempi autonomia, koska maalla oli säännöllisesti kokoontuvat valtiopäivät sekä oma armeija.

Kongressi-Puolan korkein hallintoviranomainen ei ollut enää venäläinen varakuningas, vaan Venäjän keisari suoraan personaaliunionissa aina vuoteen 1867, ja sen jälkeen se oli erikoishallinnollinen^selvennä maakunta. Puolan toisen Venäjän vastaisen kapinan jälkeen vuonna 1867 siitä tuli perustuslaillisesti Venäjän keisarikuntaan kuuluva maakunta. Puolan sulauttamisesta elimelliseksi osaksi Venäjän keisarikuntaa vuodesta 1905 alkaen seurasi, että puolalaisilla oli myös pieni valtiopäiväedustus Venäjän valtakunnanduumassa.

↑ ^a ^b Kamusella, Tomasz: The Social and Political History of the Polish Language in the Long 19th Century kamusella.wordpress.com. 24.1.2017. WordPress. Viitattu 23.12.2019.

[kamusella-1] Kamusella, Tomasz: The Social and Political History of the Polish Language in the Long 19th Century kamusella.wordpress.com. 24.1.2017. WordPress. Viitattu 23.12.2019.

[1]