Korsu

Korsu on sodassa käytettävä miehistön tai aseiden suojarakennelma, joka on kaivettu osittain tai kokonaan maan alle. Korsu eroaa möysästä (maahan kaivetusta asumuksesta) siten, että korsu rakennetaan nimenomaan suojapaikaksi, ei vain asunnoksi ja että korsu pyritään lisäksi maastouttamaan mahdollisimman hyvin.^[2]

Korsu ei ole sama asia kuin bunkkeri, sillä useimmiten korsu rakennetaan kokonaan puusta ja vahvistetaan rautalangalla ja kivillä rakennelman katolla, toisin kuin bunkkeri, joka tehdään raudasta ja betonista. Tosin nykyään puolustusvoimilla on käytössä kokonaan teräsbetonisia elementtikorsuja. Tällaisen elementtikorsun pystyttäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin perinteisen korsun, mutta vaatii painavien elementtien nostamiseen työkoneen. Elementtikorsun leveyttä ja korkeutta on vaikea muuttaa rakennuspaikalla, mutta pituutta voidaan tarpeen mukaan säätää.

Suurin osa Suomen sotien aikaisista korsuista on romahtanut tai tuhottu. Säilyneitä korsuja on eniten Salpalinjan alueella ja sen lähettyvillä. Myös ainakin Kuusamon alueella on vielä ehjiä korsuja. Veteraanit ja reserviläiset ovat rakentaneet joitain uusiakin korsuja esittelytarkoituksiin. Porin Reposaaressakin on ylläpidetty rannikkovartioston korsuja, joihin yleisö pääsee tutustumaan.

1. ↑ Taistelijan talo -museo: näyttelyt
2. ↑ Korsulla tarkoitetaan myös heinien, ruumenien ja olkien säilytykseen tarkoitettua riihen osaa, riihen korsua. Osittain kaivettuun hirsisalvokseen rakennettua saunaa voidaan nimittää korsusaunaksi.