Back محافظة ليبرالية Arabic ليبراليه محافظه ARZ Liberal konservatizm AZ Ліберальны кансерватызм BE Либерален консерватизъм Bulgarian Liberalni konzervativizam BS Conservadorisme liberal Catalan Liberální konzervatismus Czech Liberalkonservatisme Danish Φιλελεύθερος συντηρητισμός Greek
| Osa artikkelisarjaa |
| Konservatismi |
|---|
 |
Liberaalikonservatismi on poliittinen aate, jossa yhdistellään konservatismia ja liberalismia. Liberaalikonservatismia ei tule sekoittaa konservatiiviliberalismiin. Tyypillisesti liberaalikonservatismi yhdistää erityisesti talousliberalismin ja arvokonservatismin, ja liberaalikonservatiiviset puolueet kuuluvatkin yleensä keskusta-oikeistoon.lähde? Suomalaisista puolueista Kansallinen Kokoomus edustaa lähinnä kyseistä aatetta.[1]
Kuten liberalismilla ja konservatismilla, on liberaalikonservatismillakin ollut useita merkityksiä eri aikoina ja eri alueilla. Politiikan tutkimuksessa termillä tarkoitetaan aatteita, joissa laissez-fairen talouden periaatteet[2] (kuten kauppasopimusten arvostus, yksityisomistuksen suoja ja vapaat markkinat) yhdistetään uskoon ihmisten luonnollisesta erilaisuudesta, uskonnon tärkeyteen sekä perinteisiin arvoihin,[3] joita rajoitettu, perustuslaillinen ja edustuksellinen valtiovalta edustaa.[4]
Verrattuna perinteiseen keskusta-oikeistolaiseen (kuten kristillisdemokraattiseen) politiikkaan, liberaalikonservatismi on kuitenkin vähemmän traditionalistinen ja talouskysymyksissä enemmän oikeistolibertaarinen, suosien alhaista verotusta ja valtion minimaalista vaikutusta taloudessa. Liberaalikonservatismi eroaa myös klassisesta liberalismista kieltämällä tasavertaisuuden ihmisluonnon vastaisena, ja korostamalla sen sijaan ihmisten luonnollista erilaisuutta.
Koska demokraattisissa maissa konservatiivinen ideologia omaksui liberaaleille tyypillisiä instituutioita, kuten laillisuusperiaatteen, yksityisomistuksen, markkinatalouden ja edustuksellisen perustuslaillisen valtiovallan, on liberaalikonservatismin liberaali puoli länsimaissa yleisesti tunnustettu. Tämä yksimielisyys on ollut joissakin maissa, kuten Yhdysvalloissa, niinkin vahvaa että liberaalikonservatismi on populaarikulttuurissa samaistettu konservatismiin.[5] Tämä on saanut osan voimakkaimmin liberaaleista konservatiiveista kutsumaan itseään libertaareiksi.[6] Joka tapauksessa Yhdysvaltain liberaalikonservatiivinen traditio yhdistää usein klassisten liberaalien taloudellisen individualismin burkelaiseen konservatismiin, joka korostaa ihmisten luonnollista erilaisuutta, käyttäytymisen irrationaalisuutta perusteena perinteisen etiikan tarpeelle, ihmisten tarvetta järjestykseen ja vakauteen sekä luonnollisten oikeuksien kieltämistä valtiovallan pohjana.[6]
Muissa maissa, kuten Italiassa ja Espanjassa, joissa liberaalikonservatiiviset liikkeet ovat päässeet osaksi valtavirtapolitiikkaa vasta hiljattain, termit liberaali ja konservatiivinen saatetaan ymmärtää synonyymisinä, ja toisaalta esimerkiksi Latinalaisessa Amerikassa talousliberaali konservatismi ymmärretään uusliberalismin muotona sekä populaarissa että akateemisessa puhetavassa.[7]
- ↑ Mickelsson, Rauli: Suomen puolueet – historia, muutos ja nykypäivä, s. 401. Vastapaino, 2007.
- ↑ Johnston (2007), s. 154–156.
- ↑ Johnston (2007), s. 154.
- ↑ Johnston (2007), s. 154–155.
- ↑ Johnston (2007), s. 155.
- ↑ a b Grigsby, Ellen: Analyzing Politics: An Introduction to Political Science. Cengage Learning, 2011.
- ↑ Bethell, Leslie: The Cambridge History of Latin America: Latin America since 1930. Cambridge University Press, 1991.