Libraatiolla tarkoitetaan taivaankappaleen kiertolaisen näennäistä tai todellista huojumista, useimmiten Kuun, kun se kiertää Maata.[1] Termi libraatio tulee latinan verbistä librare tai substantiivista libra, vaaka tai tasapaino. Termi viittaa perinteisen kahden vaakakupin vaa'an huojumiseen tasapainotilan puolelta toiselle.[2] Libraation ansiosta kykenemme eri aikojen summana näkemään Kuusta noin 59 %[3], kun kerralla pystymme näkemään korkeintaan puolet Kuun alasta, noin 50 %lähde?.
↑Montgomery, Scott L.: ”Kuukartat, Maa-Kuu-järjestelmä, Kuun kiertorata, Kuun vaiheet”, Kuu - Maan kiehtova seuralainen, s. 236-241. Suomentanut Keskitalo, Jorma. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 2009. ISBN 978-951-31-4666-5(suomeksi)