Lilja (heraldiikka)

Heraldinen lilja eli Fleur de lys tai Fleur de lis, usein myös Ranskan lilja, on tyylitelty heraldinen kuvio. Se on ristin, kotkan ja leijonan ohella yksi yleisimmistä heraldiikan symboleista. Yleensä ranskanlilja luokitellaan luonnonkuvioksi. Se on kuitenkin hyvin erilainen kuin ne liljat, joita voidaan nähdä yleensä puutarhoissa ja joista heraldiikassa käytetään yleensä nimitystä lys de jardin eli puutarhalilja. Suomessa heraldinen lilja esiintyy Liljendalin ja Turun vaakunoissa.

Fleur de lys on lähes pääsääntöisesti ornamenttikuvio ja se on ”samalla poliittinen, dynastinen, taiteellinen, tunnuskuvallinen ja symbolinen”^[1], erityisesti heraldiikassa. Kuvio on esiintynyt lukemattomissa eurooppalaisissa vaakunoissa ja lipuissa vuosisatojen aikana, mutta erityisesti se on liitetty Ranskan monarkian keskeisten symbolien joukkoon. Kun kyseessä oli monarkian eräs kaikkein arvostetuimmista tunnuksista, yksikään Ranskan tasavalloista tai keisarikunnista ei ole omaksunut sitä tunnuksekseen.

Lilja on myös ollut osa sotilaallista symboliikkaa ja käytössä useiden eri organisaatioiden tunnuksena. 1900-luvulla sen omaksuivat myös useat partiolaisjärjestöt, jotka käyttävät sitä maailmanlaajuisesti tunnuksissaan. Arkkitehdit ja suunnittelijat ovat käyttäneet aiheenaan liljaa hyvinkin laajasti metalliteoksista aina kirjansidontaan saakka. Kristillisenä symbolina lilja on edustanut pyhää kolminaisuutta tai se on ikonografisesti liitetty arkkienkeli Gabrieliin ja Marian ilmestyksen yhteyteen^[2]. Näin lilja liittyy oleellisesti myös Neitsyt Mariaan. Tämä yhteys on tuonut liljan myös Turun vaakunaan: tuomiokirkko on pyhitetty alun perin hänelle.^[3]

1. ↑ Michel Pastoureau, Heraldry: its origins and meaning translated by Francisca Garvie (Thames and Hudson 1997), ISBN 0-500-30074-7, s. 98.
2. ↑ Hall, James (1974). Dictionary of Subjects & Symbols in Art. Harper & Row. ISBN 0-06-433316-7. s. 124.
3. ↑ Minna Vesanto, ...ja niin vihittiin Turun tuomiokirkko [1] 2003, s. 2.