Back Linux ACE Linux AF Linux ALS ሊኑክስ AM Linux AN लिनक्स ANP لينكس Arabic ܠܝܢܘܟܣ ARC لينوكس ARY لينكس ARZ
| Linux | |
|---|---|
 |
|
| Kehittäjä | Linus Torvalds ja monia muita |
| Tuoteperhe | Unixin kaltainen |
| Toiminnallinen tila | toiminnassa |
| Julkaistu | 5. lokakuuta 1991 |
| Ydin | Linux |
| Suoritintuki | useita |
| Työpöytäohjelmisto | graafinen (X Window System, Wayland) ja komentoliittymä |
| Lähdekoodimalli | enimmäkseen avoin ja osin suljettu lähdekoodi |
| Lisenssi | Apache, BSD, GPL ja muita[1] |
| Uutisryhmä | comp.os.linux |
| Aiheesta muualla | |
| Verkkosivusto | |
Linux viittaa Linux-ydintä käyttävien Unixin kaltaisten käyttöjärjestelmien perheeseen.[2] Linuxia voi käyttää monissa tietokonelaitteissa, muun muassa matkapuhelimissa, taulutietokoneissa, pelikonsoleissa, palvelimissa ja supertietokoneissa.[3][4][5][6] Linux on maailman käytetyin palvelinkäyttöjärjestelmä ja sitä käyttävät kaikki TOP500-listalla mukana olevat maailman tehokkaimmat supertietokoneet.[7][8]
Linux soveltuu myös pelikäyttöön: noin 75 % tuhannesta suosituimmasta Steam-pelistä toimii jo Linuxilla.[9] Kuitenkaan kaikki pelit eivät vielä Linuxilla toimi.
Nimi ”Linux” tulee Linux-ytimestä, jonka alun perin kehitti Linus Torvalds vuonna 1991. Linuxista käytetään joskus Free Software Foundationin suosittelemaa nimeä GNU/Linux, sillä tyypillisessä Linux-käyttöjärjestelmässä GNU-projektin ohjelmistot muodostavat osan järjestelmästä.[10] Linux on tunnettu esimerkki yhteistyöstä vapaiden ja avoimen lähdekoodin ohjelmistojen kehityksessä: useimmiten kuka tahansa saa vapaasti käyttää, muokata ja levittää ohjelmistojen lähdekoodia sekä kaupallisesti että epäkaupallisesti erilaisten lisenssien, kuten GPL-lisenssin ehdoilla.
Linuxia levitetään yleensä tuotteistettuina jakelupaketteina, johon jakelija on koostanut jakelun käyttötarkoituksen mukaisen joukon ohjelmistoja ja ohjelmakirjastoja sekä asennuspaketin lisäksi yleensä myös pakettivaraston lisäohjelmien ja päivitysten asentamiseksi. Jakelun tuottaja hoitaa jakelun kehitystä ja käyttäjätukea, vaikkakin itse ohjelmistot tulevat lukuisilta muilta itsenäisiltä tahoilta. Joitain suosittuja valtavirtaa edustavia Linux-jakelupaketteja ovat Debian (ja sen johdannaiset kuten Ubuntu), Fedora ja openSUSE.
Varsinkin työpöytäkäyttöön suunnattu jakelu sisältää yleensä graafisen ympäristön, johon kuuluu X Window System -ikkunointijärjestelmä sekä esimerkiksi GNOME ja KDE -työpöytäympäristöt. Vanhemmille tai vähemmän tehokkaille tietokoneille suunnatut jakelupaketit saattavat käyttää kevyempiä työpöytäympäristöjä, kuten LXDE tai Xfce. Palvelinkäyttöön tarkoitetussa jakelussa graafinen ympäristö saatetaan jättää kokonaan pois. Koska Linuxia saa jakaa eteenpäin vapaasti, kuka tahansa voi luoda jakelupaketin mihin tahansa tarkoitukseen. Työpöytä-Linuxeissa yleisesti käytettyjä ohjelmia ovat Mozilla Firefox -selain, LibreOffice-toimisto-ohjelmisto ja GIMP-kuvankäsittelyohjelma.
- ↑ Debian GNU/Linux Licenses ohloh.net. Arkistoitu 7.6.2012. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Dougall, David: Differentiating UNIX and Linux 14.3.2006. IBM. Viitattu 20.12.2017.
- ↑ Linux Watch IBM. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Trolltech rolls "complete" Linux smartphone stack linuxfordevices.com. 28.11.2006. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
- ↑ IBM's newest mainframe is all Linux Computerworld.com. 19.12.2009. Arkistoitu 11.11.2016. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Linux Rules Supercomputers Forbes.com. Viitattu 21.4.2011. (englanniksi)
- ↑ Steven J. Vaughan-Nichols: Linux Foundation finds enterprise Linux growing at Windows' expense 3.12.2014. ZDNet. Viitattu 28.11.2017.
- ↑ OPERATING SYSTEM FAMILY / LINUX Top500.org. Viitattu 27.11.2017. (englanniksi)
- ↑ ProtonDB: ProtonDB 30.3.2021. ProtonDB. Viitattu 30.3.2021.
- ↑ Stallman, Richard: Linux and the GNU System gnu.org. Viitattu 10.12.2016. (englanniksi)