Back Lodewyk XIV van Frankryk AF Ludwig XIV. ALS 14ኛ ሉዊ AM Loís XIV de Francia AN Hloþwig XIV Francena Cyning ANG Luwis òso 14 (Ogwu Furans) ANN لويس الرابع عشر Arabic لوي ربعطاش ARY لويس الاربعتاشر ملك فرنسا ARZ Lluis XIV de Francia AST
 |
Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Ludvig XIV | |
|---|---|
| Ranskan ja Navarran kuningas | |
 Ludvig XIV, Hyacinthe Rigaud’n n. 1700. | |
| Ranskan kuningas | |
| Valtakausi |
14. toukokuuta 1643 – 1. syyskuuta 1715 |
| Kruunajaiset | 7. kesäkuuta 1654 |
| Edeltäjä | Ludvig XIII |
| Seuraaja | Ludvig XV |
| Syntynyt |
5. syyskuuta 1638 Saint-Germain-en-Layen linna |
| Kuollut |
1. syyskuuta 1715 (76 vuotta) Versailles'n palatsi |
| Hautapaikka | Saint-Denis’n basilika |
| Puoliso |
Maria Teresia (vih. 1660; k. 1683) Françoise d’Aubigné de Maintenon (vih. 1683) |
| Lapset |
Ludvig, Grand Dauphin Anne Élisabeth Marie Anne Marie Thèrése Philippe Charles Louis François; Aviottomat tunnustetut: Marie Anne de Bourbon, Contin prinsessa ja La Vallièren herttuatar Louis de Bourbon, Vermandois'n kreivi Louis Auguste de Bourbon, Mainen herttua Louis César de Bourbon, Vexinin kreivi Louise Françoise de Bourbon, Condén prinsessa Louise Marie Anne de Bourbon, Mademoiselle de Tours Françoise Marie de Bourbon, Orléansin herttuatar Louis Alexandre de Bourbon, Toulousen kreivi |
| Suku | Bourbon (kapetingi-dynastia) |
| Isä | Ludvig XIII |
| Äiti | Anna Itävaltalainen |
| Uskonto | roomalaiskatolilaisuus |
| Nimikirjoitus |
 |
- Ludvig XIII
- Gaston Orléans
- Henriette-Marie
- Ludvig XIV
- Filip I, Orléansin herttua
- Ludvig, Dauphin
Ludvig XIV (Ludvig Jumalan antama, ransk. Louis Dieudonné, lisänimi Aurinkokuningas, ransk. Le Roi Soleil, aikaisemmin Ludvig Suuri, ransk. Louis le Grand); (5. syyskuuta 1638 Saint-Germain-en-Layen linna, Ranskan kuningaskunta – 1. syyskuuta 1715 Versailles'n palatsi) oli Ranskan ja Navarran kuningas vuosina 1643–1715.[1] Hän oli kolmas Bourbon-sukuinen Ranskan hallitsija.
Ludvig XIV nousi valtaistuimelle 4-vuotiaana, ja on näin kaikkien aikojen pisimpään hallinnut eurooppalainen valtionpäämies. Absolutismiin eli ehdottomaan itsevaltiuteen perustuva monarkia saavutti hänen aikanaan huippunsa, ja hallitsijasta muodostui kaiken toiminnan keskipiste. Ludvig XIV muistetaan kenties parhaiten hulppean Versailles’n palatsin rakennuttajana, feodalismin heikentäjänä ja kuninkaanvallan vahvistajana. Ludvig XIV oli sitä mieltä, että kuninkaalla on jumalallinen oikeus asemaansa. Hänen valtakaudellaan Ranska kävi lukuisia sotia, joista merkittävimmät olivat Ranskan–Hollannin sota (1672–1678), yhdeksänvuotinen sota (1688–1697) ja Espanjan perimyssota (1701–1714). Ludvigin valtakaudella Ranskan kuningaskunnan sotilasmahti oli huipussaan, ja Ranskan armeijaa pidettiin pitkään lähestulkoon voittamattomana. Ludvig XIV laajensi sotimalla merkittävästi Ranskan alueita Euroopassa. Lisäksi hänen valtakaudellaan Ranskan siirtomaat laajenivat suuresti: hänen valtakautensa loppuun mennessä suuri osa Pohjois-Amerikkaa kuului Ranskalle (niin kutsuttu Uusi Ranska).[1]
Ludvig XIV on yksi Ranskan tunnetuimpia ja arvostetuimpia kuninkaita. Hän toimi tieteen ja taiteen suojelijana, ja osittain hänen vaikutuksestaan ranskan kielestä tuli lähes kahdeksi vuosisadaksi koko Euroopan ylimystön lingua franca eli yleiskieli. Toisaalta Ludvig XIV:n käymät sodat tulivat hyvin kalliiksi: ne aiheuttivat valtavat inhimilliset ja taloudelliset tappiot. Ludvig XIV vainosi Ranskan protestantteja eli hugenotteja, ja sen vuoksi yli kaksisataatuhatta kansalaista pakeni Ranskasta muun muassa Sveitsiin, Alankomaihin, Saksaan ja Englantiin.[1]
- ↑ a b c Louis XIV | Facts, Biography, Children, & Death | Britannica www.britannica.com. 19.1.2024. Viitattu 3.2.2024. (englanniksi)