| M200 | |
|---|---|
 M200-juna Rautatientorin metroasemalla vuonna 2024. |
|
Perustiedot |
|
| Tyyppi | sähkömoottorijuna |
| Liikennöitsijä | HKL-Metroliikenne[1] |
| Valmistaja | Bombardier Transportation, Alstom |
| Lukumäärä | 12 |
| Valmistusvuodet | 2000–2001 |
| Peruskorjattu | 2023–2024 |
| Numerointi | 201–224 |
| Istumapaikkoja | 124 |
Tekniset tiedot |
|
| Huippunopeus | 100 km/h (rakenteellinen) |
| Paino | 64,75 t |
| Pituus | 44 300 mm |
| Leveys | 3 200 mm |
| Korkeus | 3 700 mm |
| Pyörästö | Bo′Bo′+Bo′Bo′ |
| Pyörästön pituus | 2 200 + 15 700 mm |
| Suurin akselipaino | 13 t |
| Pyörän halkaisija | 850 mm |
| Moottori | 8 × Alstom Traxis IGBT |
| Moottorin teho | 920 kW |
M200 on Helsingin metrossa liikennöivä sähkömoottorijuna, jossa on samankaltaisuuksia Berliinin S-Bahnin DBAG-Baureihe 481 -junamallin kanssa.[2] Junasarjaa tilattiin vastaamaan Vuosaaren ratahaaran aiheuttamaan lisäkalustotarpeeseen[3], ja sitä valmistettiin 12 vaunua vuosina 2000–2001.[4] Yhdessä vaunussa on 287 matkustajapaikkaa, joista 124 istumapaikkoja.[3] Yhden vaunun pituus on noin 45 metriä ja se muodostuu kahdesta moduulista, jotka on liitetty toisiinsa haitaria muistuttavalla nivelellä. Yksi vaunu vastaa kooltaan yhtä M100-junan vaunuparia ja kahta M100-junan vaunua.
Junasarja tilattiin saksalaiselta Deutsche Waggonbaulta (DWA) 200 miljoonan markan hintaan. Metrojunien lopulliseksi toimittajaksi tuli kuitenkin Bombardier Transportation, joka osti DWA:n vuonna 1998 tavoitteenaan kasvattaa markkinaosuuttaan Euroopan rautatieliikennekaupoissa.[5] Junien sähkökäytöt toimitti ranskalainen Alstom Traxis.[3]
Junayksiköt eli vaunut on numeroitu HKL-Metroliikenteen käytännön mukaan niin, että kaikilla junayksikön moduuleilla on oma numeronsa. Kullakin vaunulla on sen vuoksi kaksoisnumero, esimerkiksi 201–202.[3]
Junayksiköitä voidaan kytkeä toisiinsa enintään kuusi, mutta alun perin Helsingin metron laituripituus rajoitti matkustajakäytössä olevien yhdistelmien pituuden kolmeen yksikköön. Junat lyhenivät M200-junien kohdalla kahteen vaunuun länsimetron liikennöinnin aloittamisen myötä, sillä uuden rataosuuden asemat ovat vanhempia lyhemmät.[6][7] M200-yksiköt ovat teknisesti yhteensopimattomia vanhojen M100-junien kanssa, eikä niitä voida kytkeä samaan junaan. Junat kykenevät tosin hinaamaan toisiaan tietyin lisäjärjestelyin.[4] M200-junasarja on tarkoitus poistaa käytöstä vuosien 2029–2032 välisenä aikana, jolloin käyttöön tulee uusi M400-junasarja ja osittainen ajoautomaatio.[8] Käytännössä tämä tarkoittaa, että ohjaamossa on jatkossakin kuljettaja, joka huolehtii turvallisuudesta ja muun muassa ovien sulkemisesta, mutta junaa ajaa tietokone, jolloin vuoroväliä voidaan lyhentää.[9]
- ↑ HKL etusivu Helsingin kaupunki. Arkistoitu 18.3.2022. Viitattu 26.3.2022.
- ↑ Isosaari, Kyösti: Länttä kohti uudella metrojunalla tekniikanmaailma.fi. 20.8.2015. Otavamedia Oy. Viitattu 24.2.2019.
- ↑ a b c d M200 hel.fi. 4.5.2015. Helsingin kaupunki. Viitattu 24.2.2019.
- ↑ a b HKL-Metroliikenne / HKL Metro Transport: Metrovaunut / Metro EMU’s: M200 raitio.org. Suomen Raitiotieseura ry. Viitattu 24.2.2019.
- ↑ Simpanen, Päivi: Helsingin metro muotoilun näkökulmasta (PDF) (s. 18–19) 29.5.2009. Metropolia Ammattikorkeakoulu. Viitattu 24.2.2019.
- ↑ Pääkirjoitus: Insinöörioptimismi ja kuntapolitiikka ajoivat länsimetron ahdinkoon www.iltalehti.fi. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Kaisa Paastela: Metro on tukossa, koska poliitikot halusivat säästää vuonna 2008 – Espoon lyhyillä laitureilla mitätön vaikutus kustannuksiin Länsiväylä. Viitattu 6.4.2020.
- ↑ Johtotaso sanoo: Metrojärjestelmien automatisoinnista uusi suunnitelma – kulunvalvonta ja liikenteenohjaus halutaan uudistaa kahdessa vaiheessa Rakennuslehti. 14.1.2021. Viitattu 26.9.2023.
- ↑ Metron kapasiteetti paranee – tähtäimessä alle kahden minuutin vuoroväli myöhemmin tulevaisuudessa Länsimetro. 31.1.2023. Viitattu 26.9.2023.