Maamme

Maamme
Vänrikki Stoolin tarinat vuoden 1898 painoksena. Kuvitus Albert Edelfelt. Maamme-laulun sanat ovat alkuperäisessä vuoden 1867 muodossa: pohjainen, ei pohjoinen, joka muutos sisältyi Taavi Hahlin Ylioppilaslauluja-kokoelmaan jo vuonna 1871.[1][2]
Valtio	Suomi
Säveltäjä	Fredrik Pacius
Sanoittaja	Johan Ludvig Runeberg
Sävelletty	1847
Infobox OK

Maamme (ruots. Vårt land) on Suomen kansallislaulu.^[3][4][5] Se on alkujaan Johan Ludvig Runebergin ruotsiksi kirjoittama runo, jonka on säveltänyt Fredrik Pacius. Runeberg kirjoitti sanat eräänlaisena vastavallankumouksellisena runona kevätkesällä 1846 tunnelmissa, jotka enteilivät vuosien 1847–1848 ”Euroopan hullua vuotta”. Hän tarkoitti runonsa sävellettäväksi ja julkaisi sen itse säveltämänään vuonna 1847.

Paciuksen säveltämänä Vårt land -runo sai ensiesityksensä ylioppilaiden Floranpäivän juhlissa vuonna 1848. Runeberg edesauttoi Paciuksen sävellyksen asemaa sisällyttäessään sen kirjoittamansa Vänrikki Stoolin tarinoiden, jonka esirunona Vårt land oli, liiteeksi samana vuonna. Yksiselitteistä tukea Runeberg ei Paciuksen sävellykselle antanut, sillä seuraavassa painoksessa oli liitteenä kolme muutakin sävellystä. Kansallislaulun asemaan laulu nousi^{kenen mukaan?}, kun se sai suomenkieliset sanat nimellä Maamme. Lainsäädännössä laulun asemaa Suomen kansallislauluna ei ole vahvistettu. Suomenkieliset sanat perustuvat Julius Krohnin johtaman runoilijaryhmän käännökseen vuodelta 1867.

Nykyisen muotonsa Runebergin runon suomennos sai Paavo Cajanderin korjausten jälkeen, mutta kansallislauluna lauletut ensimmäinen ja viimeinen säkeistö ovat peräisin Krohnin ryhmän alkuperäisestä käännöksestä.^[6] Maamme-laulu levisi ympäri Suomea erityisesti kuorojen ja kansakoulun avulla. Kansakoulujen laulunopetuksessa näkyi selvästi kansallinen herääminen, ja Maamme oli laulunopetuksen suosituin laulu vuosien 1869–1881 aikana.

1. ↑ Tuomo Väliaho: Taavi Hahl mullisti kaikessa hiljaisuudessa Suomen kansallislaulun – nyt hänen hautakivensä makaa kaatuneena ja unohdettuna Hietaniemessä (digilehden tilaajille) Helsingin Sanomat. 24.12.2019. Viitattu 27.12.2019.
2. ↑ Hahl, Taavi (David): Ylioppilaslauluja: Studentsånger, 1. vihko, s. 1. Helsinki: K. E. Holms Förlag, 1871.
3. ↑ Suomen kansallislaulu fikt.fi. Arkistoitu 26.1.2021. Viitattu 10.2.2021.
4. ↑ Maamme-laulu on kansallishymnien perikuva – luonto on kaunis ja kansa rauhaisa yle.fi. Viitattu 10.2.2021.
5. ↑ Maam­me-lau­lun sä­vel­let­tiin ja kään­net­tiin monta kertaa – kuun­te­le, miltä Maamme kuu­los­taa Ru­ne­ber­gin omana sä­vel­lyk­se­nä kaleva.fi. Viitattu 10.2.2021.
6. ↑ Linnainen, Pekka: Suomenkielisen Maamme-laulun riemujuhla lähestyy 13.5.2015. Estofennia. Viitattu 1.6.2016.