Cimabue
Arnolfo di Lapo
Nicola Pisano
Giovanni Pisano
Andrea Tafi (taiteilija)
Giotto
Pietro Lorenzetti (Pietro Laurati)
Andrea Pisano
Buonamico Buffalmacco
Ambrogio Lorenzetti (Ambruogio Laurati)
Pietro Cavallini
Simone Martini
Taddeo Gaddi
Andrea Orcagna (Andrea di Cione)
Agnolo Gaddi
Duccio di Buoninsegna
Gherardo Starnina
Lorenzo Monaco
Taddeo Bartoli
Jacopo della Quercia
Nanni di Banco
Luca della Robbia
Paolo Uccello
Lorenzo Ghiberti
Masolino da Panicale
Masaccio
Filippo Brunelleschi
Donatello
Giuliano da Maiano
Piero della Francesca
Fra Angelico
Leon Battista Alberti
Antonello da Messina
Alessio Baldovinetti
Fra Filippo Lippi
Andrea del Castagno
Domenico Veneziano
Gentile da Fabriano
Pisanello
Benozzo Gozzoli
Vecchietta (Francesco di Giorgio e di Lorenzo)
Antonio Rossellino
Bernardo Rossellino
Desiderio da Settignano
Mino da Fiesole
Lorenzo Costa
Ercole Ferrarese
Jacopo Bellini
Giovanni Bellini
Gentile Bellini
Cosimo Rosselli
Antonio del Pollaiuolo
Piero Pollaiuolo
Sandro Botticelli
Andrea del Verrocchio
Andrea Mantegna
Filippino Lippi
Bernardino Pinturicchio
Francesco Francia
Pietro Perugino
Luca Signorelli
Leonardo da Vinci
Giorgione da Castelfranco
Antonio da Correggio
Piero di Cosimo
Donato Bramante (Bramante da Urbino)
Giuliano da Sangallo
Antonio da Sangallo
Rafael
Giulio Romano
Pontormo
Andrea Sansovino
Lorenzo di Credi
Baldassare Peruzzi
Andrea del Sarto
Rosso Fiorentino
Jacopo Palma
Lorenzo Lotto
Sebastiano del Piombo (Sebastiano Viniziano)
Michelangelo Buonarroti
Masaccio (oik. Tommaso Cassai tai Tommaso di Ser Giovanni di Mone Cassai; 21. joulukuuta 1401 – syksyllä 1428 Rooma)[1] oli italialainen renessanssiajan taidemaalari. Masaccio oli ensimmäisiä luonnonmukaista perspektiiviä ja syvyysvaikutelmaa kehittäneitä ja käyttäneitä kuvataiteilijoita. Hänen katsotaan keksineen erään perspektiivikuvaamisen tärkeimmistä tekniikoista, katoamis- eli pakopisteen.[2]
Masaccion Santa Maria del Carmine -kirkkoon maalaamat freskot edustivat humanismia ja vaikuttivat koko renessanssiajan maalaustaiteeseen. Lyhyestä kuuden vuoden pituisesta urastaan huolimatta Masaccio on eräs läntisen maalausperinteen vaikutusvaltaisimpia hahmoja. Hänen maalauksensa vaikuttivat muun muassa Leonardo da Vincin, Michelangelon ja Rafaelin maalauksiin.[1] Masaccio kehitti perspektiiviä. Ennen häntä maalausten hahmot seisoivat varpaillaan, mutta Masaccio asetti maalaustensa näköpisteen alas ja lyhensi hahmot sen mukaan.
Masaccio liittyi San Lucan maalarikiltaan Firenzessä vuonna 1424.
Masaccion töitä on nykyään esillä muun muassa Napolin Capodimonte-museossa (Lumimadonna , Neitsyt Marian taivaaseen astuminen, Masolinon maalaamana pidetty Santa Maria Maggiatoren perustaminen) sekä Lontoon National Galleryssa (Pyhä Hieronymus ja Johannes Kastaja).