Muurahaishappo | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | Metaanihappo |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | O=COH |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | CH2O2 |
Moolimassa | 46,03 g/mol |
Sulamispiste | 8,4 °C |
Kiehumispiste | 100,8 °C |
Tiheys | 1,22 g/cm3 |
Liukoisuus veteen | Liukenee veteen hyvin |
Muurahaishappo eli metaanihappo on yksinkertaisin karboksyylihappo, jonka molekyylikaava on HCOOH. Muurahaishappo on väritöntä, pistävänhajuista, syövyttävää ja savuavaa nestettä, joka muodostaa sumua kosteassa ilmassa. Muurahaishappo syövyttää useita metalleja, kuten esimerkiksi alumiinia, lyijyä ja valurautaa. Se on heikko happo, jonka happovakio on Ka = 1,80 * 10-4[1] (huoneenlämmössä) ja pKa = 3,77. Muurahaishapon EY-numero on 200-579-1.
Luonnossa muurahaishappoa esiintyy monissa Hymenoptera-lahkon hyönteisissä, kuten mehiläisissä ja muurahaisissa, sekä kasveissa kuten nokkosissa ja kuusen neulasissa. Happo saa näiden hyönteisten pistoksen kirvelemään. Muurahaishappo löydettiin vuonna 1671 tislaamalla muurahaisia.[2][3]
Muurahaishapon suoloja nimitetään formiaateiksi.
Muurahaishappoa käytetään AIV-rehun säilöntään. Menetelmän etuna on rehun korkea valkuaisainepitoisuus verrattuna kuivaheinään.