Nahka on materiaali, jota saadaan parkitsemalla eläinten vuodista. Sitä käytetään muun muassa huonekalujen, kenkien, laukkujen ja asusteiden valmistuksessa. Nahan lähteenä ovat yleensä teuras- tai turkiseläimet. Eläimen nyljettyä nahkaa kutsutaan vuodaksi. Nahka karvotaan ja parkitaan.
Isompien eläinten vuota on liian paksu käytettäväksi, se halkaistaan kahteen osaan pintanahaksi ja haljakseksi. Ohuempaa, kuten lampaiden ja vuohen nahkaa, voidaan käyttää sellaisenaan.[1] Mokkanahka on nahkaa, joka on hiottu sisäpinnalta samettimaisen nukkaiseksi. Mokka on tyypillisesti arka likaantumaan. Nupukki on nahkatyyppi, jonka tiivistä pintaa eli martiopuolta on hiottu mokkanahan tavoin.[2] Muita nahkatyyppejä ovat cordobannahka ja marokiini. Nahan laatu riippuu paljolti parkitsemistavasta. Kromiparkitut nahat, jotka ovat eräänlaisia mineraaliparkittuja nahkoja, ovat monipuolisemmin käsiteltävissä kuin kasviparkitut nahat. Kromiparkitut nahat voidaan värjätä vapaasti, niitä voidaan kiillottaa tai himmentää tärkillä tai niitä voidaan rypistää pintaa supistavilla aineilla. Kasviparkitun nahan värjäysmahdollisuudet määräytyvät nahan alkuperäisen värin mukaan. Ne tuntuvat kimmoisilta ja pehmeiltä. Yleensä nahkaa voidaan painaa, ja sen pintaan voidaan tehdä esimerkiksi kohokuvioita.[3]
Nahka tyypillisesti värjätään. Tämä voidaan tehdä läpivärjäyksenä läpikuultavilla aniliiniväreillä, jolloin puhutaan aniliininahasta. Nahka voidaan myös peitevärjätä ja lakata, mikä parantaa kuluvuuskestävyyttä.[4] Nahkaan voidaan myös tehdä pintakuviointi, narvi.[5] Narveiksi nimitettyjä pintamuotoja ovat muun muassa sagriini, box, lama, boa ja krokotiili.lähde?