Naudanliha

Naudanliha on nautaeläimestä saatavaa lihaa, jota käytetään moniin eri liharuokiin. Ruhon etupäästä saadaan lihoja keitto- ja haudutusruokiin, kun taas takapäästä saadaan mureita filee- ja paistipaloja.

Sonnit teurastetaan Suomessa yleensä 1,5-vuoden ikäisinä, lypsylehmät viiden vuoden^[1] ja hiehot eli poikimattomat lehmät reilun vuoden ikäisinä^[2]. Aikuisen nautaeläimen eli lehmän ja ison sonnin, lihaa sanotaan raavaanlihaksi. Nuoresta, alle 100- tai alle 80-kiloisesta naudasta, saatavaa lihaa kutsutaan vasikanlihaksi, vanhempaa taas sukupuolesta riippumatta häränlihaksi.^[3][4]

Lihakarjarotuja ovat Aberdeen Angus, Charolais, Hereford, Highland cattle, Limousin, Simmental ja Blonde D'aquitaine.^[5]

Osassa maailman maita on niin äärevä ilmasto, ettei suurin osa maatalousmaasta sovellu muuhun kuin nautojen tai muiden märehtijöiden laitumeksi.^[6] Nautojen pito sopii erityisen hyvin myös Pohjois-Suomeen, jossa se on yleensä tuottavampaa kuin esimerkiksi viljanviljely.^[7]

1. ↑ Sonnit teurastetaan luultavasti puolitoistavuotiaana, lehmät olisivat eläneet viitisen vuotta – näin navettasuoran vasikoille käy Yle Uutiset. 30.11.2019. Viitattu 20.10.2024.
2. ↑ Alkutuotanto www.lihatiedotus.fi. Viitattu 20.10.2024.
3. ↑ Huijausta vai ei – mitä ravintolassa myytävä härkä oikeasti on? MTV Uutiset. 28.11.2015. Viitattu 3.10.2024.
4. ↑ Familia - Vasikka Familia. Viitattu 26.1.2025.
5. ↑ Pihvikarjarodut Pihvikarjaliitto. Viitattu 21.5.2024.
6. ↑ Livestock on grazing lands fao.org. (englanniksi)
7. ↑ Maatalous eri osissa Suomea ruokatieto.fi. Viitattu 31.10.2020.