Naudanliha on nautaeläimestä saatavaa lihaa, jota käytetään moniin eri liharuokiin. Ruhon etupäästä saadaan lihoja keitto- ja haudutusruokiin, kun taas takapäästä saadaan mureita filee- ja paistipaloja.
Sonnit teurastetaan Suomessa yleensä 1,5-vuoden ikäisinä, lypsylehmät viiden vuoden[1] ja hiehot eli poikimattomat lehmät reilun vuoden ikäisinä[2]. Aikuisen nautaeläimen eli lehmän ja ison sonnin, lihaa sanotaan raavaanlihaksi. Nuoresta, alle 100- tai alle 80-kiloisesta naudasta, saatavaa lihaa kutsutaan vasikanlihaksi, vanhempaa taas sukupuolesta riippumatta häränlihaksi.[3][4]
Lihakarjarotuja ovat Aberdeen Angus, Charolais, Hereford, Highland cattle, Limousin, Simmental ja Blonde D'aquitaine.[5]
Osassa maailman maita on niin äärevä ilmasto, ettei suurin osa maatalousmaasta sovellu muuhun kuin nautojen tai muiden märehtijöiden laitumeksi.[6] Nautojen pito sopii erityisen hyvin myös Pohjois-Suomeen, jossa se on yleensä tuottavampaa kuin esimerkiksi viljanviljely.[7]