Nelson Mandela | |
---|---|
Nelson Mandela vuonna 2008 |
|
Etelä-Afrikan 1. presidentti | |
27. huhtikuuta 1994 – 14. kesäkuuta 1999
|
|
Edeltäjä | Frederik Willem de Klerk (valtiollisena presidenttinä) |
Seuraaja | Thabo Mbeki |
Sitoutumattomien maiden liikkeen puheenjohtaja | |
3. syyskuuta 1998 – 14. kesäkuuta 1999
|
|
Edeltäjä | Andrés Pastrana Arango |
Seuraaja | Thabo Mbeki |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. heinäkuuta 1918 Mvezo, Kapmaan provinssi, Etelä-Afrikan unioni |
Kuollut | 5. joulukuuta 2013 (95 vuotta) Johannesburg |
Ammatti | juristi |
Arvonimi | OM, CC, AC, QC |
Puoliso |
Evelyn Ntoko Mase (1944–1957) Winnie Mandela (1957–1996) Graça Machel (1998–2013) |
Tiedot | |
Puolue | Afrikan kansalliskongressi |
Uskonto | metodismi |
Kunnianosoitukset |
Nobelin rauhanpalkinto 1993 Leninin kansainvälinen rauhanpalkinto 1990 |
Nimikirjoitus |
|
Aiheesta muualla | |
www.nelsonmandela.org | |
Nelson Rolihlahla Mandela (18. heinäkuuta 1918 Mvezo – 5. joulukuuta 2013[1] Johannesburg) oli xhosa-kansan thembu-heimoon kuuluva eteläafrikkalainen poliitikko, joka toimi myös asianajajana. Etelä-Afrikassa hänet tunnettiin usein xhosankielisellä klaaninimellä Madiba tai nimellä tata, joka tarkoittaa xhosaksi "isää".[2]
Mandela teki merkittävää rotusorron vastaista työtä Etelä-Afrikassa. Hän sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 1993 Frederik de Klerkin kanssa ja oli Etelä-Afrikan ensimmäinen musta presidentti 1994–1999. Nelson Mandela oli 1900-luvun tunnetuimpia poliittisia vankeja ja merkittävimpiä Afrikan poliittisia johtajia.[3][4][5]