| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Niobium | ||||
Tunnus | Nb | ||||
Järjestysluku | 41 | ||||
Luokka | siirtymämetalli | ||||
Lohko | d-lohko | ||||
Ryhmä | 5 | ||||
Jakso | 5 | ||||
Tiheys | 8,57 · 103 kg/m3 | ||||
Kovuus | 6,0 (Mohsin asteikko) | ||||
Väri | harmaa, metallinen | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1801, Charles Hatchett | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | 92,90637(1)[1] | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | 198 pm | ||||
Kovalenttisäde | 137 pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Kr] 4d4 5s1 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 12, 1 | ||||
Hapetusluvut | III, V | ||||
Kiderakenne | pintakeskeinen kuutiollinen | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kiinteä | ||||
Sulamispiste | 2 750 K K (2 477 °C) | ||||
Kiehumispiste | 5 017 K (4 744 °C) | ||||
Höyrystymislämpö | 689,9 kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 30 kJ/mol | ||||
Äänen nopeus | 3480 m/s (20 °C) K:ssa | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 1,6 (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,265 kJ/(kg K) | ||||
Sähkönjohtavuus | 6,7×106 S/m | ||||
Lämmönjohtavuus | (300 K) 53,7 W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 7440-03-1 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Niobium on alkuaine, jonka kemiallinen merkki on Nb ja järjestysluku 41. Niobium on harvinainen, pehmeä, harmaa ja sitkeä siirtymämetalli. Nimi niobium on annettu kreikkalaisen tarukuningatar Nioben mukaan. Niobium tunnetaan myös nimillä niobi ja kolumbium.[2]
Niobium löydettiin jo 1800-luvun alussa, mutta kaupalliseen käyttöön se tuli vasta 1900-luvun alussa. Brasilia on johtava niobiumin tuottaja.[2] Niobiumia käytetään lähinnä seosmetallina erikoisteräksissä, joita käytetään esimerkiksi kaasuputkissa. Vaikka seokset sisältävät niobiumia enintään 0,1 prosenttia, sillä on jo merkittävä vaikutus teräksen lujuuteen.lähde?
Hyvän lämmönkestävyytensä ansiosta niobiumia sisältäviä seoksia käytetään esimerkiksi suihkumoottoreissa ja rakettimoottoreissa. Niobiumia käytetään myös usein suprajohtavissa materiaaleissa. Muita sovelluksia niobiumille ovat muun muassa ydinvoimateollisuus, elektroniikka, optiikka ja koruteollisuus.[2]