Ojibwat (chippewat) | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Väkiluku | 190 000 (vuonna 2000)[1] | |||||||||||||||
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||||||||
Kielet | englanti, odžibwa | |||||||||||||||
Uskonnot | kristinusko ja intiaaniuskonnot (midewiwin) | |||||||||||||||
Sukulaiskansat | creet, ottawat, potawatomit |
Ojibwat (myös ojibwayt, ojibwet) ovat nykyään Pohjois-Amerikan kolmanneksi väkirikkain intiaanikansa heti navajoiden ja cherokeiden jälkeen. He olivat alun perin osa suurta algonkin-kieliryhmää.
Ojibwojen alkuperäinen omakielinen nimi oli Anishinabe, jonka otaksutaan tarkoittaneen "Luonnonmukaisia ihmisiä".[2] Heidän lukumääränsä on arveltu olleen 1600-luvun alussa vähintäänkin 35 000 henkeä, luultavasti paljon enemmän.[3] Lukuisiin eri ryhmiin hajonnutta populaatiota oli mahdoton laskea. Ojibwat hallitsivat kaikkia pohjoisia rantoja Huron- ja Yläjärvellä sekä Georgianlahdella preerian reunoille asti. Aivan Yläjärven pohjoisimmissa osissa sijaitsevalla vedenjakajalla, missä joet alkavat virrata kohti Hudsoninlahtea, yhtyivät ojibwojen ja heidän lähisukulaistensa cree-intiaanien polut toisiinsa.
Eurooppalaisten siirtokuntien levitessä Pohjois-Amerikan itärannikolle ja Isojenjärvien alueille ranskalaisista tuli ojibwojen parhaita kauppakumppaneita. Päävastustajia 1600-luvulla käydyissä sodissa olivat irokeesit. Seuraavan vuosisadan alussa ojibwat syrjäyttivät monia jälkeenpäin tunnetuksi tulleita intiaanikansoja Minnesotan ja Wisconsinin metsämailta. Heidän voimakkaan painostuksensa alla siirtyivät nykyisen Pohjois-Dakotan tasangoille muun muassa siouxit ja cheyennet.[1] Myöhempinä aikoina ojibwat sotivat niin ranskalaisten kuin englantilaistenkin puolella, mutta myös heitä vastaan. Yhdysvaltain ja Kanadan kanssa ojibwat solmivat yhteensä yli 60 rauhansopimusta.[4]
<ref>
-elementti; viitettä Chippewa
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä History
ei löytynyt