| Otto Immanuel Colliander | |
|---|---|
 Otto Immanuel Colliander. |
|
| Savonlinnan piispa | |
|
1899–1924
|
|
| Edeltäjä | Gustaf Johansson |
| Seuraaja | Erkki Kaila |
| Kuopion piispa | |
|
1897–1899
|
|
| Edeltäjä | Gustaf Johansson |
| Seuraaja | Juho Koskimies |
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Otto Immanuel Colliande |
| Syntynyt | 9. huhtikuuta 1848 Valkeala |
| Kuollut | 17. joulukuuta 1924 (76 vuotta) Savonlinna |
| Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
| Ammatti | piispa, käytännölisen teologian professori, genealogi |
| Vanhemmat |
Alexander Magnus Colliander Wendla Magdalena Appelberg |
| Puoliso | Johanna Hjelt ( 1871) |
| Muut tiedot | |
| Koulutus |
pappisvihkimys (1877) teologian tohtori (1881) |
| Uskonto | kristinusko |
| Tunnustuskunta | luterilaisuus |
Otto Immanuel Colliander (9. huhtikuuta 1848 Valkeala – 17. joulukuuta 1924 Savonlinna) oli käytännöllisen teologian professori 1883–1897, silloisen Kuopion hiippakunnan (josta myöhemmin tuli Oulun hiippakunta) piispa 1897–1899 ja Savonlinnan hiippakunnan (myöhemmin Viipurin ja Mikkelin hiippakunta) piispa 1899–1924. Piispana hän osallistui pappissäädyssä valtiopäiville 1897, 1899, 1900, 1904 ja 1905.
Teologina Colliander oli huomattavimpia raamatullisen suunnan eli beckiläisyyden edustajia Suomessa. Yhteiskunnalliselta ajattelultaan hän oli arvokonservatiivi. Hänen kirjallisista töistään tärkein on kesken jäänyt Suomen papiston matrikkeli Suomen kirkon paimenmuisto 19:n vuosisadan alusta nykyaikaan, joka on edelleen keskeinen lähdeteos. Käytännöllisen teologian tutkijana Collianderin erikoisalaa oli hymnologia eli virsitutkimus, ja 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä hän Suomessa tämän alan merkittävimpiä asiantuntijoita.