Pasuuna | |
---|---|
Tenoripasuuna |
|
Soitinryhmä | vaskipuhaltimet |
Soittimen ääniala |
Pasuuna (myös vetopasuuna) on vaskipuhallin. Muiden vaskipuhaltimien tapaan ääni muodostetaan pasuunalla puhaltamalla uloshengitysilman voimasta värähtelevien huulien välitse suukappaleeseen. Soittimen sisällä oleva ilmapatsas alkaa värähdellä, mikä puolestaan synnyttää äänen. Valtaosassa pasuunoista on luisti, jolla muutetaan soittimen pituutta ja näin muokataan äänenkorkeutta.[1]
Yleisimmin käytetty tenoripasuuna on B-vireinen soitin, joka soi B-trumpettia oktaavia matalammalta ja B-tuubaa oktaavia korkeammalta. Musiikki kirjoitetaan tyypillisesti soivalle korkeudelle (C-vireeseen), eli kirjoitetun ja soitetun musiikin sävellajit vastaavat toisiaan toisin kuin esimerkiksi trumpetin kohdalla. Brass band -musiikissa pasuuna tosin katsotaan yleensä transponoivaksi soittimeksi.[1]
Pasuuna on erittäin monipuolinen soitin. Sitä käytetään tyylillisesti monentyyppisessä musiikissa, esimerkiksi sinfoniaorkestereissa, useimmissa muissa puhallinsektiota käyttävissä musiikin tyyleissä sekä erityisesti jazzissa ja big band -kokoonpanoissa.[2] Pasuunan ääni on saanut jalansijaa jopa heavy metalissa ja vastaavissa musiikkilajeissa. Esimerkiksi Clutch-yhtyeen levyllä The Elephant Riders vuodelta 1998 kuullaan joillain raidoilla Delfeayo Marsalis soittamassa pasuunaa.[3]