Back Medalla Pro Finlandia Spanish Pro Finlandia ET Médaille Pro Finlandia French Pro Finlandia Russian Pro Finlandia-medaljen Swedish Pro Finlandia (нагорода) Ukrainian
Pro Finlandia (suom. Suomen puolesta) on kirjailijoille ja taiteilijoille vuodesta 1945 lähtien myönnetty Suomen Leijonan ritarikunnan kunniamerkki.[1] Kunniamerkin myöntää ritarikunnan suurmestarina toimiva tasavallan presidentti. Pro Finlandia perustettiin asetuksella 10. joulukuuta 1943. Mitalin suunnitteli hopeaseppä Oskar Pihl.[2] Ensimmäiset palkitut olivat ulkomaalaisia taiteilijoita, joita haluttiin palkita Suomen auttamisesta.[3] Ensimmäinen suomalaiselle myönnetty Pro Finlandia -mitali myönnettiin näyttelijä ja ohjaaja Mia Backmanille 21. helmikuuta 1945.[4] Palkittujen vuosittainen määrä ja heidän edustamansa taiteenalat ovat vaihdelleet eri presidenttikausilla.[3]
Pro Finlandia -mitali on vuosien 1944–2024 aikana annettu 40 ulkomaalaiselle henkilölle.[5]
Vuonna 1975 Hannu Salama ei ottanut "periaatteellisista syistä" vastaan hänelle myönnettyä Pro Finlandia -mitalia.[6] Kieltäytyneet ovat myöskin Erik Gustaf Furuhjelm (1956) ja Ritva Arvelo (1973),[3] joskin kaikkien kolmen nimet esiintyvät ritarikuntien ylläpitämissä palkinnon saajien luetteloissa.[4]
8. tammikuuta 1998 kirjailija Leena Krohn ja taidegraafikko Marjatta Hanhijoki ilmoittivat palauttavansa edellisenä itsenäisyyspäivänä saamansa Pro Finlandia -mitalit vastalauseeksi sille, että presidentti Martti Ahtisaari oli myöntänyt Indonesian hallituksen metsäministerille Djamaludin Suryohadikusumolle Suomen leijonan ritarikunnan komentajamerkin.[7]
Suomalaisten kunniamerkkien keskinäisessä järjestyksessä Pro Finlandia -mitali sijoittuu Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikuntien I luokan ritarimerkkien väliin. Osa merkittävistä kirjailijoista ja taiteilijoista ei ole koskaan saanut Pro Finlandiaa, koska heidät on palkittu sitä korkeammalla kunniamerkillä. Tällaisia ovat muun muassa Jean Sibelius, Frans Emil Sillanpää, Wäinö Aaltonen, Yrjö Kilpinen, V. A. Koskenniemi, Martti Haavio ja Alvar Aalto.[3]
- ↑ Asetus Suomen Leijonan ritarikunnan ohjesäännön muuttamisesta (983/1943) 10.12.1943. Helsinki: Finlex. Viitattu 13.12.2016.
- ↑ Forsbacka, Jonas: Joachim Thibblin får Pro Finlandia-medaljen. Hufvudstadsbladet, 3.12.2022, s. 32. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b c d Kinnunen, Matti: Pro Finlandia -mitalilla palkittu 708 taiteilijaa. Helsingin Sanomat, 6.12.1997, s. E 18. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ a b Viittausvirhe: Virheellinen
<ref>-elementti; viitettäaakkosjärjestyksessäei löytynyt - ↑ Ulkomaalaiset Pro Finlandia -mitalin saajat 1944 – Suomen valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Ritarikunnat. Viitattu 19.12.2024.
- ↑ Oikaisu. Helsingin Sanomat, 15.12.1991, s. B 5. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Leena Krohn ja Marjatta Hanhijoki: Pro Finlandia-mitalin palauttaminen.