Propaani

Propaani
Tunnisteet
Muut nimet	n-Propaani
CAS-numero	74-98-6
PubChem CID	6334
Ominaisuudet
Molekyylikaava	C3H8
Moolimassa	44,1 g/mol
Ulkomuoto	väritön kaasu
Sulamispiste	−187,6 °C (85,5 K)
Kiehumispiste	−42,09 °C (231,1 K)
Tiheys	0,0018324 g/cm3 (kaasu, 25 °C, 1 atm)[1]
Liukoisuus veteen	0,007 g / 100 ml (20 °C)
[2]
Infobox OK

Propaani eli n-propaani (C₃H₈), jonka rakennekaava on CH₃CH₂CH₃, on normaaliolosuhteissa väritön, hajuton ja tulenarka kaasu. Se on suoraketjuinen alkaani, jonka moolimassa on 44,1 g/mol, sulamispiste −189,7 °C, kiehumispiste −42,1 °C, leimahduspiste −104 °C, itsesyttymislämpötila 450 °C ja CAS-numero 74-98-6.

Propaania erotetaan tislaamalla maaöljystä tai -kaasusta. Sitä käytetään muun muassa kotitalouksissa ja teollisuudessa nestekaasuna seoksena butaanin kanssa sekä joissakin spraymaaleissa.^[3] Kilogramma propaania sisältää energiaa 12,8 kWh (46 MJ). Propaanista valmistetaan myös lukuisia yhdisteitä, kuten eteeniä, propeenia, propanolia, isopropanolia ja propanaalia. Myös propaanin klooratut johdannaiset ovat merkittäviä teollisuuskemikaaleja.^[4]

Turun yliopiston biokemian laitoksella on onnistuttu tuottamaan propaania Escherichia coli -bakteerin avulla. Tämä on ensimmäinen tunnettu propaania tuottava biosynteesimenetelmä.^[5]

Propaanin elintarvikkeiden E-koodi on E944. Elintarvikkeissa propaania käytetään lähinnä ponneaineena^[6] tai pakkauskaasuna.

1. ↑ Susan Budavari (päätoim.): The Merck Index, s. 1341. (12th Edition) Merck & Co., 1996. ISBN 978-0-911910-12-4 (englanniksi)
2. ↑ Propaani Käyttöturvallisuustiedote. 30.12.2015. Sigma-Aldrich (Merck). Viitattu 5.3.2021.
3. ↑ Imppaus Päihdelinkki.fi. 9.6.2014. Viitattu 15.5.2021.
4. ↑ Alén, Raimo: Kokoelma orgaanisia yhdisteitä: Ominaisuudet ja käyttökohteet, s. 19. Helsinki: Consalen Consulting, 2009. ISBN 978-952-92-5627-3
5. ↑ Mikrobit saatiin tuottamaan propaania 3.9.2014. Turun yliopisto. Viitattu 5.3.2021.
6. ↑ E944 - Propaani Ruokavirasto. Viitattu 26.9.2023.