| |||||
Yleistä | |||||
Nimi | Radon | ||||
Tunnus | Rn | ||||
Järjestysluku | 86 | ||||
Luokka | Epämetalli | ||||
Lohko | p | ||||
Ryhmä | 18, jalokaasu | ||||
Jakso | 6 | ||||
Tiheys | 0,00973[1] · 103 kg/m3 | ||||
Väri | väritön | ||||
Löytövuosi, löytäjä | 1900, Friedrich Ernst Dorn | ||||
Atomiominaisuudet | |||||
Atomipaino (Ar) | (222) | ||||
Atomisäde, mitattu (laskennallinen) | - (120)[2] pm | ||||
Kovalenttisäde | 145[2] pm | ||||
Orbitaalirakenne | [Xe] 4f14 5d10 6s2 6p6 | ||||
Elektroneja elektronikuorilla | 2, 8, 18, 32, 18, 8 | ||||
Hapetusluvut | 0 | ||||
Kiderakenne | pintakeskeinen kuutiollinen | ||||
Fysikaaliset ominaisuudet | |||||
Olomuoto | kaasu | ||||
Sulamispiste | 202,15[3] K (−71,15 °C) | ||||
Kiehumispiste | 211,35[3] K (−61,85 °C) | ||||
Moolitilavuus | 50,50[1] · 10−3 m3/mol | ||||
Höyrystymislämpö | 16,40[1] kJ/mol | ||||
Sulamislämpö | 2,890[1] kJ/mol | ||||
Muuta | |||||
Elektronegatiivisuus | 2,06[4] (Paulingin asteikko) | ||||
Ominaislämpökapasiteetti | 0,094 kJ/(kg K) | ||||
Lämmönjohtavuus | (300 K) 0,00361[1] W/(m·K) | ||||
CAS-numero | 10043-92-2 | ||||
Tiedot normaalilämpötilassa ja -paineessa |
Radon on hajuton, mauton ja väritön radioaktiivinen jalokaasu. Radonin kemiallinen merkki on Rn, järjestysluku 86 ja CAS-numero 10043-92-2. Jalokaasuille tyypillisesti radon ei muodosta normaaleissa olosuhteissa yhdisteitä. Radon syntyy maankuoressa uraanin ja toriumin hajoamistuotteena. Radonin pysyvimmän isotoopin 222Rn puoliintumisaika on 3,8 päivää.
Radon aiheuttaa terveyshaittoja rakennuksissa. Suomessa suurimmat radonpitoisuudet löytyvät tyypillisesti Etelä-Suomesta ja Pirkanmaalla harju- ja salpausselkämuodostelmilla sekä Kaakkois-Suomesta.[5][6][7] Kohteen radonpitoisuus on aina yksilöllinen ja se selviää ainoastaan mittaamalla. Radonhaittaa esiintyy kaikkialla Suomessa.
Radon on luokiteltu karsinogeeniksi ja on tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Radon aiheuttaa Suomessa noin 300 keuhkosyöpää vuosittain.[8] Puolet suomalaisten säteilyannoksesta koostuu radonin isotoopista 222Rn. Radonpitoisuutta voidaan kuitenkin aina rakennuksissa vähentää. Kaikki radonkorjaukset ja torjuntatoimet eivät aina toimi ja niissä on aina useita muuttujia. Suomessa on alueita, joissa koulujen, päiväkotien, työpaikkojen ja julkisten tilojen radonpitoisuus on lain mukaan selvitettävä.
<ref>
-elementti; viitettä chemicool
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä periodictable
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä chemicalelements
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä 3rd1000
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä HS
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Määräykset ja ohjeet uudisrakentamisessa
ei löytynyt<ref>
-elementti; viitettä Radon Suomessa
ei löytynyt