Rikosoikeus on toisaalta rikoksen ja rangaistuksen olemusta tutkiva ja esittävä oikeustieteen haara, toisaalta oikeusjärjestyksen osa, joka käsittää rikoslakiin ja muihin säädöksiin sisältyvät oikeussäännökset, joilla määritellään rangaistavat teot ja niiden seuraukset.[1][2] Rikosoikeus on julkisoikeuden osa, sillä siinä käsitellään valtion rankaisuoikeuden käyttämistä kansalaisiin nähden. Rikosoikeudella on läheinen suhde hallinto-oikeuteen, koska sekin liittyy julkisen vallan käyttöön.[3] Rikosoikeudella on myös erittäin läheiset kytkökset prosessioikeuteen ja tarkemmin rikosprosessioikeuteen, joka määrittelee miten rikosoikeuden määrittelemä rikosvastuu käytännössä toteutetaan, sekä yhteys valtiosääntöoikeuteen. Yhteys valtiosääntöoikeuteen johtuu siitä, että monet perusoikeudet, perustuslain säännökset ja Suomessa erityisesti perustuslain 8 § ovat tärkeitä rikosoikeuden kannalta. Rikosoikeudella on yhtymäkohtia myös yksityisoikeuteen, sillä esimerkiksi Suomessa vahingonkorvauksista säädettiin aina vuoteen 1974 asti rikoslain 9 luvussa, minkä jälkeen ne erotettiin omaksi laikseen. Tämä muutos liittyi ajatukseen toisen yksityis- ja toisen julkisoikeudellisesta luonteesta.[Melander 1]
Viittausvirhe: <ref>
-elementit löytyivät ryhmälle nimeltä ”Melander”, mutta vastaavaa <references group="Melander"/>
-elementtiä ei löytynyt