Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia Kungliga Vetenskapsakademien |
|
---|---|
Ruotsin kuninkaallisen tiedeakatemian sinetti. |
|
Tunnuslause | För efterkommande (suom. Jälkipolville) |
Perustettu | 1739 |
Tyyppi | tiedeakatemia |
Päämaja | Lilla Frescativägen 4A, Tukholma |
Jäsenet | noin 460 ruotsalaista ja 175 ulkomaista jäsentä |
Aiheesta muualla | |
Kungl. Vetenskapsakademien (ruotsiksi) |
Ruotsin kuninkaallinen tiedeakatemia (ruots. Kungliga Vetenskapsakademien) on yksi Ruotsin kuninkaallisista akatemioista. Sen tehtävänä on tieteiden, erityisesti luonnontieteiden ja matematiikan, edistäminen. Alkuvaiheessa tiedeakatemian tavoite oli nykyistä laajempi, sillä tavotteisiin kuului myös talouden, kaupan, hyödyllisten taitojen ja valmisteita koskeva tietämyksen edistäminen (ruotsiksi): i Sverige upparbeta och kringsprida kunskaper i matematik, naturkunnighet, ekonomi, handel och nyttiga konster och manufakturer.[1]
Tiedeakatemia on perustettu vuonna 1739 brittiläisen Royal Societyn ja Ranskan tiedeakatemian antamaa esikuvaa seuraten.[2][1] Perustajina oli kuusi ruotsalaista tiedemiestä ja poliitikkoa. Kansainvälisesti tunnetun tiedeakatemian ensimmäisistä jäsenistä oli Carolus Linnaeus (myöhemmin Carl von Linné). Varhain mukaan tuli myös Anders Celsius.[1]
Akatemian toiminnan pääasialliset tarkoitukset ovat:
Akatemian erilliset Nobel-komiteat päättävät vuosittain Nobelin fysiikkapalkinnon, Nobelin kemianpalkinnon ja taloustieteen Nobel-palkintojen saajat.