Ruotsin suurvalta-aika

Ruotsin suurvalta-aika Stormaktstiden
1611–1721
lippu vaakuna
Ruotsin valtakunta suurimmillaan vuonna 1658. Kuvassa ei näytetä Ruotsin siirtomaita.
Valtiomuoto	absoluuttinen monarkia
Monarkki	Ensimmäinen: Kustaa II Aadolf (1611–1632) Viimeinen: Fredrik I (1720–1721)
Pääkaupunki	Tukholma
Väkiluku	noin 2 500 000
Uskonnot	Ruotsin kirkko
Kielet	ruotsi, suomi, norja, viro, saamelaiskielet, alasaksa, latina, liivi, latvia, tanska, venäjä
Valuutta	riikintaaleri
Infobox OK

Ruotsin suurvalta-aika (ruots. Stormaktstiden) käsittää sen ajan Ruotsin historiassa, jolloin maa oli eurooppalainen suurvalta 1600-luvun alusta 1700-luvun alkuun. Tänä aikana se hallitsi muun muassa pitkälti koko Suomea ja Baltian maiden aluetta ja otti tosiasiallisesti itselleen Itämeren valtiuden. Suurvalta-ajan katsotaan yleensä alkaneen Kustaa II Aadolfin valtaistuimelle noususta vuonna 1611 ja päättyneen suuren Pohjan sodan aluemenetyksiin vuonna 1721.^[1][2]

Kustaa II Aadolf loi Ruotsille Euroopan tehokkaimmat sotavoimat.^[2] Naapurivaltioiden heikkous ja taitava kansainvälisten ristiriitojen hyödyntäminen tekivät mahdolliseksi Ruotsin nousun suurvallaksi.^[3] Ruotsi onnistui saamaan myös siirtomaita. Sotiminen kuitenkin velkaannutti Ruotsin, eikä sillä maatalousvaltaisena yhteiskuntana ollut riittävästi resursseja vallattujen alueiden puolustamiseen.^[4][5]

1. ↑ Frost, Robert I.: The Northern Wars: War, State and Society in Northeastern Europe, 1558–1721. Longman, 2000. (englanniksi)
2. ↑ ^{a b} Kasekamp, Andres: Baltian historia, s. 79. Vastapaino, 2013. ISBN 978-951-768-411-8
3. ↑ Viittausvirhe: Virheellinen <ref>-elementti; viitettä :3 ei löytynyt
4. ↑ History of Sweden - more than Vikings sweden.se. Viitattu 21.5.2023. (englanniksi)
5. ↑ A Brief History of Sweden Local Histories. Viitattu 21.5.2023. (englanniksi)