Saarnaajan kirja | |
---|---|
קהלת | |
Tanak Ketuvim |
|
Raamattu Vanha testamentti |
|
Saarnaaja. Gustave Doré, n. 1866. |
|
Synty | |
Kirjoittaja (perint.) | Salomo tai Hiskia |
Kirjoituspaikka | Jerusalem[1] |
Ajoitus | n. 940–931 eaa.[1] |
Teksti | |
Genre | runollinen kirja |
Alkukieli | heprea |
Lyhenne | Saarn. |
Lukuja | 12 |
Jakeita | 222 |
Edeltävä: < Sananl.Seuraava: Laul. l. > |
|
Saarnaajan kirja eli (Salomon) Saarnaaja[2] (hepr. קהלת, Kohelet, ”Kokoaja/Opettaja”) on yksi Raamatun Vanhan testamentin viisauskirjoista. Se on Raamatun 21. ja juutalaisen Raamatun Tanakin kolmannen pääosion Ketuvimin seitsemäs kirja.
Kirja sisältää henkilökohtaista ja omaelämäkerrallista materiaalia. Se on esitetty tiiviissä muodossa aforismeina ja sananlaskuina, jotka pohtivat elämän tarkoitusta ja oikeaa tapaa elää. Kirja käsittelee laajasti myös kuolemaa ja viittaa sillä siihen, että kirjoittaja oli hyvin vanha.