Saksanpaimenkoira | |
---|---|
Avaintiedot | |
Alkuperämaa | Saksa |
Määrä |
Suomessa rekisteröity 101 151[1]: 97 523 normaalikarvaista[2] ja 1 671 pitkäkarvaista[3] |
Rodun syntyaika | 1870-luku |
Alkuperäinen käyttö | monipuolinen käyttö-, paimen- ja palveluskoira |
Nykyinen käyttö | monipuolinen käyttö-, paimen- ja palveluskoira |
Elinikä | 12–14 vuotta[4] |
Muita nimityksiä | seefferi, susikoira, sakemanni, Deutscher Schäferhund, German Shepherd, Alsatian, berger allemand, pastor alemán, saksa lambakoer |
FCI-luokitus |
ryhmä 1 Lammas- ja karjakoirat alaryhmä 1 Lammaskoirat #166 |
Ulkonäkö | |
Paino |
uros 30-40 kg narttu 22–32 kg |
Säkäkorkeus |
uros 60-65 cm narttu 55–60 cm |
Väritys |
harmaa, musta tai musta merkein - musta maski ja satula yleiset |
Saksanpaimenkoira (saks. Deutscher Schäferhund) on suosittu saksalainen käyttö- ja palveluskoirarotu. Sen normaalikarvainen muunnos oli vuonna 2022 Suomessa viidenneksi eniten rekisteröity rotu, mutta jos molemmat karvalaadut laskettaisiin tilastossa yhteen, olisi se peräti toiseksi eniten rekisteröity.[5] Kuitenkin yhteensä saksanpaimenkoiria on rekisteröity 101 981[1] eli enemmän kuin viimevuotisen tilaston ykkössijaa pitäviä labradorinnoutajia, joita on rekisteröity yhteensä vain 69 710[6].
Helposti koulutettavana, kestävänä ja pelottomana saksanpaimenkoira on myös yleinen poliisin[7] ja armeijan käyttämä rotu. Sitä voidaan käyttää vartiointi- ja suojelutehtäviin, pelastusetsintöihin, jäljestämiseen sekä huume-, home- tai malminetsintäkoirana.
Saksanpaimenkoiraa kutsutaan puhekielessä usein susikoiraksi. Tätä nimitystä jotkut rodun omistajista pitävät loukkaavana, sillä vaikka joidenkin saksanpaimenkoirien ulkonäkö voi muistuttaa sutta, rotu ei perimältään ole sen lähempänä sutta kuin muutkaan koirarodut.