Semiramis

Semiramis 1700-luvun italialaisessa piirroksessa myyttisen amatsoonin asussa

Semiramis tai Sammuramat (syyria: ܫܲܡܝܼܪܵܡ Šammīrām, armenia: Շամիրամ Šamiram, kreikka: Σεμίραμις, arabia: سميراميس Samīrāmīs) oli Assyrian prinsessa vuoden 800 eaa. paikkeilla. Legendaarinen Semiramis yhdistetään lukuisiin monumentteihin Mesopotamiassa, kuten Semiramiin eli Babylonian riippuviin puutarhoihin.[1][2]

Kattavimman kuvauksen Semiramiista on kirjoittanut Julius Caesarin aikalainen Diodoros Sisilialainen[3]

Tarun mukaan, joka on välittynyt muinaiskreikkalaisten historioitsijoiden kautta, Assyrian valtakunnan perusti mahtava valloittaja Ninos, jonka puoliso Semiramis kerran sai häneltä luvan hallita yhden ainoan päivän. Silloin Semiramis ensi töikseen surmautti puolisonsa ja hallitsi sen jälkeen pitkään. Muinaisista assyrialaisista ja babylonialaisista kirjoituksista tarinaa ei löydy. Sen sijaan niissä mainitaan Nin-jumala, päivänvalon herra, ja Sammuramit-jumalatar, kreikkalaisten Semiramis, joka oli yön hallitsija ja joka levitti valoaan yli maailman, kun aurinko on ikään kuin kuolleena vaipunut vuorten taa.[4]

  1. Paalumäki, Heli: Kuviteltu ihme? - Babylonin riippuvat puutarhat (Alkuperäinen julk. Turun yliopiston historian laitoksen julkaisuja 48. Turku 1999.) users.utu.fi. Viitattu 8.10.2016.
  2. 1911 Encyclopædia Britannica/Semīramis - Wikisource, the free online library en.wikisource.org. Viitattu 21.9.2024. (englanniksi)
  3. Earth History
  4. Otto Sjögren: Historiallinen lukukirja: Vanha ja Keski-aika, WSOY, 1888.

Semiramis

Dodaje.pl - Ogłoszenia lokalne